Kuva: ioi2019.az
Toiminta

Uusia tuulia tietotekniikan olympialaisissa Bakussa

Suomi sai kaksi pronssimitalia kansainvälisissä tietotekniikan olympialaisissa. Itse ohjelmoinnin lisäksi matkalla puhuttivat poliittiset konfliktit ja inklusiivisempi tulevaisuus.

Suomi menestyi hyvin IOI-kilpailussa: sekä Santeri Toivonen että Olli Järviniemi saivat pronssimitalin. Joukkueeseen kuului lisäksi Roope Salmi, ja Tuukka Yldirim. Ohjaajina toimivat Ada-Maaria Hyvärinen ja Lari Sinisalo, ja matkalla oli mukana myös vieras Heikki Hyyrö Tampereen yliopistolta. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa.

 

Suomen delegaatio kokonaisuudessaan: Tuukka Yldirim, Roope Salmi, Olli Järviniemi, paikallinen opas Sabir Maharrov, Santeri Toivonen, ohjaajat Ada-Maaria Hyvärinen ja Lari Sinisalo sekä vierailija Heikki Hyyrö.

 

Olli Järviniemi hakemassa mitalia loppuseremoniassa.

 

Santeri Toivonen sai niin ikään pronssimitalin.

 

Azerbaidžanin järjestäjät suoriutuivat kilpailun järjestämisestä pääosin hyvin, vaikka tehtävä oli vaikea. Kilpailuun osallistui 325 kilpailijaa, jotka edustivat 88 eri maata ja itsehallintoaluetta. Kilpailun täytyi tarjota puitteet itse kisaosuuden lisäksi kansainväliselle ohjelmoinnin opetuksen ja kisakoodausvalmennuksen yhteistyölle. Kuten suurissa kilpailuissa lähes aina, aikataulut eivät aina pitäneet. Lisäksi toisena kisapäivänä kärsittiin teknisistä ongelmista, joiden takia kaikki kilpailijat joutuivat käynnistämään koneensa uudestaan kesken kilpailun. Hukkaan menneen ajan kompensoimiseksi kaikille kilpailijoille myönnettiin 15 minuuttia lisäaikaa.

Itse kisapaikkana toimi Baku kansallinen urheiluareena, ja kisaajat majoitettiin urheilijoita varten rakennettuun kisakylään areenan lähelle. Majoituksen etuna oli sijainti lähellä kisapaikkaa, mutta muuten joukkueen jäsenet eivät viihtyneet majoitusalueella kovin hyvin. Kisaajien tulemisia ja menemisiä vahdittiin tarkasti, ja huoneiden avain oli vain tiimistä huolehtivalla paikallisoppaalla, mikä teki järjestelystä osallistujien mielestä turhan rajoittavan. Erimielisyyksiä syntyi myös järjestäjien alkuperäisestä aikeesta takavarikoida kaikki osallistujien elektroniikka kisapäiviä edeltäväksi illaksi, jolloin osallistujat ovat karanteenissa. Karanteenin tarkoitus on estää maiden joukkueenjohtajia vuotamasta vahingossa tai tahallaan tietoa kisatehtävistä tiimiläisilleen. Tavallisesti karanteeni toteutetaan kuitenkin vain katkaisemalta kisaajilta kommunikaatioyhteydet esimerkiksi wifi-häiritsimien avulla, mihin ratkaisuun lopulta päädyttiin myös Bakussa. Suomen tiimin opas huolehti kisaajista rajoituksista huolimatta hyvin ja järjesti tiimille esimerkiksi valvotun retken ruokakauppaan, kun omatoimiset retket oli turvallisuussyistä kielletty.

 

Harjoituskilpailun aikana osallistujat tutustuivat kisaympäristöön.

 

Loppuseremonian jälkeen kisaajat pääsivät tutustumaan juhlapaikka Heydar Alinev -keskuksen erikoiseen arkkitehtuuriin.

 

Seikkailuja Bakussa

Turvallisuudessa ei matkan aikana ilmennyt ongelmia, sillä Baku on rauhallista aluetta. Järjestäjät pitivät hyvää huolta osallistujien turvallisuudesta niin majoituksessa kuin retkipäivienkin aikana. Suurinta haittaa suomalaisille matkan aikana aiheutuikin sairastelusta, mutta onneksi kukaan tiimiläisistä ei sairastunut niin vakavasti, että se olisi vaikuttanut kisapäivien osallistumiseen. Lisäksi toinen ohjaajista onnistui jumittumaan moottoritien alikulun liukuportaisiin, mutta siitäkin tilanteesta selvittiin onneksi säikähdyksellä.

Kansainväliset kilpailut ovat suureksi osaksi valtion rahoittamia, joten kisaisäntien tavoitteena on paitsi mahdollistaa parhaiden algoritmikoodarien mittelö, myös esitellä järjestäjämaan parhaita puolia. Azerbaidžan onkin kiinnostava matkakohde, ja retkipäivänä päästiin näkemään paikallista mattotaidetta, muinaista ja modernia arkkitehtuuria sekä ikuista tulta eli maan sisältä purkautuvaa kaasua, joka syttyy palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Baku tarkoittaa kirjaimellisesti tuulten kaupunkia, eikä kenellekään jäänyt viikon jälkeen epäselväksi, mistä nimitys on peräisin: Kaspianmereltä käy tosiaan jatkuva tuuli kaupungin läpi.

Politiikka puhutti

Poliittiset konfliktit järjestäjämaan ja osallistujamaiden välillä varjostavat kansainvälisiä tiedekilpailuja usein. Armenia ei odotetusti osallistunut tämän vuoden kilpailuun, sillä Azerbaidžanin ja Armenian välillä on kiista koskien suurimmaksi osaksi etnisesti armenialaisten asuttamaa Vuoristo-Karabahin aluetta. Vaikka alue kuuluu tällä hetkellä virallisesti Azerbaidžanille, Armenian joukot miehittävät sitä, ja maiden välillä on vallinnut tulitauko vuodesta 1994.

Maiden välinen konflikti nousi kilpailussa erikoisella tavalla esille, kun osallistujamaiden ohjaajien tehtävänvalintakokouksessa puututtiin tehtävänvalmistelukomitean ehdottaman tehtävän sanamuotoon. Tehtävän tarinallinen kuvaus kertoi 1700-luvulla eläneen hallitsija Panah Ali Khanin aikomuksesta rakentaa Shushan kaupunkiin tietyt ehdot täyttävä linnake. Shusha sijaitsee kuitenkin kiistellyllä Vuoristo-Karabahin alueella, minkä katsottiin tekevän tehtävästä tarpeettoman poliittisen kilpailun intresseihin nähden. Lisäksi esille nostettiin, että osa kilpailijoista on kotoisin konfliktialueilta, ja sota-aiheisia mainintoja on aiemminkin poistettu kilpailutehtävistä, jottei sodista kärsineille kilpailijoille aiheutuisi lisästressiä. Tehtävänannon tarinaa puolustettiin huomauttamalla, että 1700-luvun tapahtumat ovat kaukaisia ja että isäntämaalla on perinteisesti ollut oikeus tuoda oman maansa kulttuuria ja historiaa tehtäviin. Ohjaajakokous äänesti lopulta tehtävänannon muuttamisen puolesta. Kilpailussa käytetyssä tehtävänannossa tarina kertoi lopulta 1800-alussa eläneen hallitsija Hoseyngulu Khan Sardarin pyrkimyksestä rakentaa palatsi joen rantaan.

 

Ohjaajien aika kului paitsi kisaajien kanssa myös kisakoodausyhteistyön tiimoilta kokoustaessa.

 

Hyvä sää mahdollisti myös ulkoilmaillallisen olympiakylässä.

 

Inklusiivisuuteen panostetaan, Javan kohtalo on uhattuna

Ohjaajakokouksessa puhuttivat tehtävien lisäksi kilpailun inklusiivisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tänä vuonna kilpailussa otettiin ensi kertaa käyttöön viime vuonna hyväksytty ohjesääntö, jossa muistutetaan kilpailijoita avoimesta asenteesta ja kiusaamisen ja syrjinnän seurauksista. Osallistujille jaettiin myös konkreettiset ohjeet häirintätilanteisiin reagoimiselle, ja ohjaajia kehotettiin käymään ohjeet läpi tiimiläistensä kanssa.

Naispuolisten osallistujien määrän vähyys IOI:ssa on puhuttanut jo kauan. Eurooppalaisella tasolla ongelmaa lähestytään lähivuosina uudella, matematiikkaolympialaisissa hyväksy havaitulla menetelmällä, eli järjestämällä erityinen tytöille suunnattu Euroopan-laajuinen ohjelmointikilpailu EGOI. Ensimmäinen EGOI pidetään vuonna 2021 Sveitsissä, ja IOI:hin osallistuvia Euroopan maita kehotettiin lähettämään kilpailuun oma joukkue.

IOI-kilpailun suosituin ohjelmointikieli on edelleen C++. Pascal poistettiin kielivalikoimasta vuonna 2018 suosion vähäisyyden vuoksi, eikä muutaman vuoden tarjolla ollut Java ole saanut edelleenkään suurta suosiota. Ohjaajakokouksessa keskusteltiin Javan poistamisesta, mutta lopullista päätöstä pelkästään C++-kielen tarjoamisesta ei vielä tehty.

Mukaan Datatähti-kilpailun kautta

Uusi kisakoodauskausi käynnistyy taas syyskuun lopussa, kun Datatähti-alkukilpailu aukeaa. Aikaa tehdä netissä järjestettävän alkukilpailun tehtäviä on 13.10. saakka. Alkuerän perusteella parhaiten menestyneet osallistujat valitaan loppukilpailuun. Loppukilpailussa menestymällä ja ahkerasti valmennustehtäviä tekemällä on mahdollista päästä mukaan kansainvälisiin kisoihin valmistaville leireille. Matematiikasta ja ohjelmoinnista kiinnostuneiden nuorten onkin hyvä aika aktivoitua juuri tähän aikaan vuodesta, sillä ahkerimmin harjoittelevia ja parhaiten pärjääviä odottaa Suomen edustaminen vuonna 2020 Itämeren alueen BOI-kilpailussa Latviassa toukokuussa sekä IOI-kilpailussa Singaporessa heinäkuussa. Lisää tietoa löytyy osoitteista datatahti.fi ja kisakoodaus.fi.

Tietotekniikan olympialaiset (IOI) on vuosittainen toisen asteen opiskelijoille ja nuoremmille suunnattu ohjelmointikilpailu. Tänä vuonna 31. kerran järjestetty kilpailu on noin viikon mittainen tapahtuma, joka sisältää kaksi viiden tunnin mittaista kisapäivää. Osallistujat ratkovat algoritmisen ongelmanratkaisun ja korrektin toteuttamisen osaamista mittaavia tehtäviä yksin omilla koneillaan. Tehtäviä on kumpanakin kilpailupäivänä kolme, ja ratkaisuiden tehokkuus ja toimivuus arvioidaan automaattisesti palautusjärjestelmän avulla.

 

 

Peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu ohjelmointikilpailu

Datatähti järjestetään 30.9.–13.10.2019 netissä.

Datatähden kautta on mahdollista päästä Suomen joukkueeseen

kansainvälisiin tietotekniikan olympialaisiin.

Lisätietoa: maol.fi ja datatahti.fi

 

 

 

Ada-Maaria Hyvärinen
filosofian maisteri

Aloituskuva: ioi2019.az
Muut k
uvat: Ada-Maaria Hyvärinen ja Lari Sinisalo

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle