Taikuri Martti Sirénin ja matematiikan opettajan Timo Järvenpään kirja Viisi viiriäistä ja kaksi kelmiä on saanut hyvän vastaanoton. Vaikka kirjaa myydään edelleen, Martti Sirén on jo ehtinyt tehdä jatko-osan: Suklaakarkkeja Sammosta – Lisää matemaattisia taikatemppuja ja työkaluja hauskempaan opetukseen ilmestyy tänään. Edellisen kirjan ilmestymisestä on kulunut vasta reilu vuosi. Miksi…
-
-
Satakunnan päässälaskumestarit palkittiin 17. kerran
Mestareita tulee vuosittain kaksi Raumalle ja Poriin. Alkuvuodesta järjestettävä kilpailu sai alkunsa Satakunnan kerhon ja Teknologiateollisuus ry:n yhteistyöstä. Eläkkeeltä tavoitettu Pirkko Pitkäpaasi muistelee: ”Teknologiateollisuus ry:stä mukana ideoimassa oli Jenni Rajahalme, joka oli Satakunnan alueen kouluyhteyshenkilö. Varsinkin alussa korostui teknologiayritysten mukanaolo. Yritykset lahjoittivat pääpalkinnon, mikä oli alkuvuosina laskin. Vasta kun minä…
-
Kesän lukuvinkit
Lukemisen kulttuurin pääpaino on siirtynyt paljolti artikkeleista ja kirjoista muihin medioihin. Mediataitokoulu käsittelee mediakasvatusta muiden muassa turvallisuuden ja osallistumisen näkökulmista. Medialukutaitoa voi opetella myös tutustumalla matemaattis-luonnontieteellisiin mediateksteihin. Samun tiedekanava on Helsingin yliopiston matematiikan professorin Samuli Siltasen keino tuoda tutkimustaan tutuksi kansantajuisesti ja epäprofessorimaisesti. Aiheita ovat esimerkiksi valokuvan matematiikka, siis miten…
-
Hyperavaruutta esineellistämässä
Niin matematiikan kuin taiteenkin alalla on täysin luvallista tutkia sellaisia asioita, joita ei ole lainkaan olemassa luonnollisessa todellisuudessamme. Vaikka arkihavaintomme jäsentää ympäristömme geometrisen tilallisuuden ainoastaan kolmeksi toisiinsa nähden kohtisuoraksi suunnaksi – korkeudeksi, leveydeksi ja syvyydeksi, on kuitenkin käsitteellisesti mahdollista kuvitella uusi tilaulottuvuus suorassa kulmassa jo olemassa oleviin ulottuvuuksiin. Ajatusleikillä tällaisesta…
-
Matemaattisen ajattelun kova ydin loistaa käytännön ohjelmointitöissä yhä kirkkaammin
Digitalisaatiopuheen jälkimainingeissa ohjelmointitaito katsottiin Suomessa niin tärkeäksi, että aihe lisättiin Suomen peruskoulujen opinto-ohjelmiin 2010-luvun lopulla. Opettajille on jo hyvän aikaa järjestetty erilaisia koulutuksia aiheesta. Varsinkin matematiikan opettajien keskuudessa on pohdittu, millainen ohjelmointityyli tukee matemaattisen ajattelun kehittymistä. Algoritmisesta ajattelusta ohjelmointiparadigmoihin Lukuisissa verkkokeskusteluissa ja aiheeseen liittyvissä artikkeleissa viljellään sanaparia algoritminen ajattelu. Sanaparilla…
-
Laatoitusten geometriaa
Katukiveykseen tai seinälaatoitukseen liittyy säännöllisen toistumisen mielikuva. Matemaattisesti kyse on kuvioiden symmetriaominaisuuksista. Vain mielikuvitus on rajana, sillä säännöllisen ja säännöttömän raja ei ole jyrkkä. Arkkitehtuurissa friisi (engl. frieze) tarkoittaa rakennuksen julkisivussa olevaa kohokuvioin koristeltua aluetta tai sisäseinässä olevaa pitkänomaista koristemaalausta. Matemaattisesti friisi on yhteen suuntaan siirtosymmetrinen kuvio, joka voi olla…
-
Dimension lukuvinkit, toukokuu 2019
Matematiikka ja luonnontieteet ovat siitä hyviä oppiaineita, että vaikka itse tiede etenee hyvin nopeasti monellakin mittarilla arvioituna, niin on paljon asioita, jotka eivät vanhene koskaan, ja opetussisällöissä on paljon samanlaista kielestä ja kulttuurista riippumatta. Matematiikkalehti Solmu ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Se on luettavissa verkossa https://matematiikkalehtisolmu.fi/ ja koulujen tilattavissa paperiversionakin. Tänä…
-
Meteorologi Liisa Rintaniemi: ”Luonnontieteistä on tärkeä puhua niin, että kaikki voivat ymmärtää”
“Meteorologin koulutus on raakaa fysiikkaa”, kertoi Liisa Rintaniemi minulle puhelimessa tiistai-iltapäivänä. Rintaniemi on kahden pojan äiti ja monille tuttu kasvo Maikkarin uutisista. Hänen virallinen työnimike on MTV Uutisten meteorologi. Vaikka tuhannet suomalaiset näkevät hänet päivittäin telkkarista, harva tuntuu tietävän oikeasti, mitä tv-meteorologin työ pitää sisällään. Päätin ottaa asiasta selvää. Ensimmäinen…
-
Kamerakynäpedagogiikka – haastattelussa Ismo Kiesiläinen
Digitalisaation myötä teknologian käyttö opetuksessa on lisääntynyt. Opettajat omaksuvat nopeasti erilaisia ohjelmia opetus tarkoitukseen. Kännykkäkameran käyttö opetuksessa on tuore menetelmä, joka tuo teknologian osaksi oppimisprosessia. Kamerakynäpedagogiikka on työskentelytapa, jossa oppilas käyttää esimerkiksi omaa kännykän kameraa oppimisvälineenä – ihan niin kuin kynää. Kamerakynän käsite tulee elokuvahistoriasta. Menetelmän tausta-ajatuksena on, että jos…
-
Räkna med mig
Jag älskar matematik! Jag njuter av att kämpa med ett problem och den där känslan när jag efter hårt arbete lyckas lösa en uppgift är otrolig! Men jag har insett att alla elever inte har den här samma entusiasmen för matematik. Många elever delar in sig i kategorin “bra på…
