• Opetus

    Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2020

    Kevään 2020 ylioppilaskokeen tehtävissä etsittiin metsän kätkemiä aarteita, tislattiin, tutkittiin galvaanista kennoa ja penisilliinien toimintaa sekä määritettiin alstoniittimineraalin koostumus. Lopuksi vertailtiin nykyistä ja Mendelejevin järjestämää alkuaineiden jaksollista järjestelmää. Koe koettiin helpoksi, mutta arvosanojen pisterajat pysyivät entisellä tasolla. Kokeeseen ilmoittautui 5937 kokelasta, joista kokeeseen osallistui 5360. Koronavirusepidemian takia koetta aikaistettiin viikolla.…

  •    
  • Opetus

    Throwback lukion etäopetukseen

    ”Zoom, Teams, GoogleMeets, AC, Moodle…..”. Kun tieto etäopetuksesta kantautui minulle, kartoitin viikonlopun aikana eri alustojen uhat ja mahdollisuudet ja lopulta päädyin Teamsiin, koska sinne oli helpoin jakaa opiskelijoille esimerkiksi kurssisuunnitelmat, muistiinpanot ja tehtävät. Yhtäkkinen muutos oli aikamoinen työmaa ja toteutusaikataulu lähes mahdoton, mutta yhtään oppituntia ei ole tehty hukattavaksi. Ensimmäiset…

  •    
  • Toiminta

    Kysely kevään 2020 matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeista MAOLin jäsenille

    Kevään 2020 matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeet järjestettiin koronavirustilanteen vuoksi peräkkäisinä päivinä. Reaaliaineiden kokeiden siirtäminen lyhyellä varoitusajalla viikkoa aikaisemmaksi oli paras ratkaisu, joka vaikeissa olosuhteissa voitiin tehdä. MAOL teki jäsenilleen kyselyn kevään kokeista ilman poikkeusjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Kyselyt tehtiin erikseen pitkään matematiikkaan, lyhyeen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Eniten vastauksia saatiin…

  •    
  • Opetus

    Kokemuksia ensimmäisten päivien etäopiskelusta peruskoulun yläluokilla

    Kun pääministeri Sanna Marinin tiedotti maanantaina, että peruskoulut suljetaan ja siirrytään keskiviikosta alkaen etäopetukseen, alkoi päässäni melkoinen myllerrys. Miten ihmeessä matematiikan, fysiikan ja kemian opetusta annetaan peruskoulussa etänä? Tiistaina, koulupäivän jälkeen tapasin vielä yhden oppilaani ja hänen huoltajansa. Hyvästellessämme oli huikeaa kuulla, kun kahdeksasluokkalainen toteaa, että hän tulee pääsiäisen jälkeen…

  •    
  • shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä III

    Lohkon d ylimmälle riville, keskiviivan oikealle puolelle sijoittuu viisi tärkeää alkuainetta: rauta, koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki. Kolmen ensimmäisen kemialliset merkit ovat Fe–Co–Ni, eli melkein ”Pe–co–ni” (makkara), jonka jälkeen tuleekin KU(pari)SI(nkki), eli Cu–Zn. Miksi sitten pekoni-makkara, eikä pelkkä pekoni? Yksi syy löytyy elektronegatiivisuusarvoista: alkuaineilla Fe–Co–Ni on kaikilla sama elektronegatiivisuusarvo (1.8)–(1.8)–(1.8),…

  •    
  • Opetus

    Jaksollisen järjestelmän synnystä 150 vuotta

    Aivan kuten Dmitri Mendelejev aikoinaan minäkin heräsin eräänä keväisenä aamuna nähtyäni unta alkuaineista ja niiden järjestyksestä. Koska Mendelejev oli jo 150 vuotta sitten järjestänyt alkuaineet jaksollisen järjestelmän mukaiseen järjestykseen, minun ei sitä enää tarvinnut tehdä. Unessani olin kuitenkin keksinyt oppilaideni kanssa pelin. Tuo unessa näkemäni peli oli strategiapeli, jossa kerättiin metalliatomeja…

  •    
  • shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä II

    Latvialais-amerikkalaisen kemistin Edward G. Mazursin (1894–1983) intohimona olivat alkuaineiden jaksolliset järjestelmät. Ei siis ainoastaan se meille tuttu kahdella sivutornilla varustettu suorakaide, vaan kaikki mahdolliset tieteen piirissä julkaistut 2- ja 3-ulotteiset skeemat, joissa alkuaineet on järjestetty jonkin logiikan pohjalta ominaisuuksiensa mukaiseen systeemiin. Alabama University Pressin 1974 julkaisemassa teoksessa Graphic Representations of the…

  •    
  • shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä I

    Kemiassa tutustutaan jaksollisen järjestelmän systemaattiseen rakenteeseen ja niihin alkuaineatomien ominaisuuksiin, joihin järjestelmän tavallisin esitystapa perustuu. Alkuaineita ei ole istutettu vakiintuneille paikoilleen mielivaltaisesti, vaan kunkin sijainnille on selkeät perusteensa. Pystysuunnassa olevien pääryhmien numero kertoo alkuaineatomin ulkoelektronien lukumäärän ja elektronikuorien lukumäärä kertoo mihin jaksoon eli vaakariviin kyseinen atomi kuuluu. Atomin viimeisenä täyttyvän…

  •    
  • Opetus

    Vertaisarviointi sopii hyvin luonnontieteiden opetukseen

    Vertaisarviointi on kiinnostava aihe, koska sillä on tutkimusten mukaan valtavasti potentiaalia. Se voi edistää ainakin oppimista, opiskelutaitoja, oppilaiden aktiivisuutta ja oppilaiden välisiä suhteita (esim. Topping, 2013). Vaikka yksi vertaisarvioinnin tavoite on lisätä oppilaiden saaman palautteen määrää, on siitä muutakin hyötyä, sillä oppilas oppii myös toisten arvioimisesta. Joidenkin tutkimusten mukaan palautteen…

  •    
  • Toiminta

    Kemikaalivarastojen hoitajien koulutushanke

    Johdantoa – hankkeen syntyhistoria Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kemian opetusharjoittelun osana on jo pitkään pidetty ryhmänohjaus (75 min. keskusteluluento) työturvallisuudesta kemian opetuksessa ja kemikaalivaraston vastaavan työstä. Osana opetusharjoittelua eräät harjoittelijoista myös vastaavat kemikaalivaraston hoitamisesta. Tämähän ei missään tapauksessa riitä opettajan tulevia mahdollisia vastuita ajatelleen, mutta on kuitenkin hyvä alku, kun…