• shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä III

    Lohkon d ylimmälle riville, keskiviivan oikealle puolelle sijoittuu viisi tärkeää alkuainetta: rauta, koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki. Kolmen ensimmäisen kemialliset merkit ovat Fe–Co–Ni, eli melkein ”Pe–co–ni” (makkara), jonka jälkeen tuleekin KU(pari)SI(nkki), eli Cu–Zn. Miksi sitten pekoni-makkara, eikä pelkkä pekoni? Yksi syy löytyy elektronegatiivisuusarvoista: alkuaineilla Fe–Co–Ni on kaikilla sama elektronegatiivisuusarvo (1.8)–(1.8)–(1.8),…

  •    
  • Opetus

    Jaksollisen järjestelmän synnystä 150 vuotta

    Aivan kuten Dmitri Mendelejev aikoinaan minäkin heräsin eräänä keväisenä aamuna nähtyäni unta alkuaineista ja niiden järjestyksestä. Koska Mendelejev oli jo 150 vuotta sitten järjestänyt alkuaineet jaksollisen järjestelmän mukaiseen järjestykseen, minun ei sitä enää tarvinnut tehdä. Unessani olin kuitenkin keksinyt oppilaideni kanssa pelin. Tuo unessa näkemäni peli oli strategiapeli, jossa kerättiin metalliatomeja…

  •    
  • shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä II

    Latvialais-amerikkalaisen kemistin Edward G. Mazursin (1894–1983) intohimona olivat alkuaineiden jaksolliset järjestelmät. Ei siis ainoastaan se meille tuttu kahdella sivutornilla varustettu suorakaide, vaan kaikki mahdolliset tieteen piirissä julkaistut 2- ja 3-ulotteiset skeemat, joissa alkuaineet on järjestetty jonkin logiikan pohjalta ominaisuuksiensa mukaiseen systeemiin. Alabama University Pressin 1974 julkaisemassa teoksessa Graphic Representations of the…

  •    
  • shutterstock.com
    Opetus

    Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä I

    Kemiassa tutustutaan jaksollisen järjestelmän systemaattiseen rakenteeseen ja niihin alkuaineatomien ominaisuuksiin, joihin järjestelmän tavallisin esitystapa perustuu. Alkuaineita ei ole istutettu vakiintuneille paikoilleen mielivaltaisesti, vaan kunkin sijainnille on selkeät perusteensa. Pystysuunnassa olevien pääryhmien numero kertoo alkuaineatomin ulkoelektronien lukumäärän ja elektronikuorien lukumäärä kertoo mihin jaksoon eli vaakariviin kyseinen atomi kuuluu. Atomin viimeisenä täyttyvän…

  •    
  • Opetus

    Vertaisarviointi sopii hyvin luonnontieteiden opetukseen

    Vertaisarviointi on kiinnostava aihe, koska sillä on tutkimusten mukaan valtavasti potentiaalia. Se voi edistää ainakin oppimista, opiskelutaitoja, oppilaiden aktiivisuutta ja oppilaiden välisiä suhteita (esim. Topping, 2013). Vaikka yksi vertaisarvioinnin tavoite on lisätä oppilaiden saaman palautteen määrää, on siitä muutakin hyötyä, sillä oppilas oppii myös toisten arvioimisesta. Joidenkin tutkimusten mukaan palautteen…

  •    
  • Toiminta

    Kemikaalivarastojen hoitajien koulutushanke

    Johdantoa – hankkeen syntyhistoria Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kemian opetusharjoittelun osana on jo pitkään pidetty ryhmänohjaus (75 min. keskusteluluento) työturvallisuudesta kemian opetuksessa ja kemikaalivaraston vastaavan työstä. Osana opetusharjoittelua eräät harjoittelijoista myös vastaavat kemikaalivaraston hoitamisesta. Tämähän ei missään tapauksessa riitä opettajan tulevia mahdollisia vastuita ajatelleen, mutta on kuitenkin hyvä alku, kun…

  •    
  • Opetus

    Kemian opettajan auktoriteetti

    Tein hiljattain Pro gradu -tutkielman aiheesta Kemian opettajan auktoriteetti kemian opettajien ja oppilaiden näkökulmasta. Tutkielman avulla selvitettiin kemian opettajien ja oppilaiden näkemyksiä kemian opettajan auktoriteetista, sen muodostumisesta ja kehittämisestä. Auktoriteetin merkitys Miksi opettaja tarvitsee auktoriteettia? Jos oppilaat etenisivät tunnilla toiminnassaan vain, kun he ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitä he aikovat…

  •    
  • Opetus

    Alkuainetaulukon 150-vuotisjuhlavuosi vuonna 2019

    Dmitri Mendelejevin alkuainetaulukko Vuosi 2019 on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kansainvälinen 150-vuotisjuhlavuosi. Alkuaineiden jaksollista järjestelmää, eli alkuainetaulukkoa juhlitaan nyt, koska vuonna 1869 Dmitri Mendelejev julkaisi ensimmäisen version alkuainetaulukostaan. Mendelejev työskenteli tuolloin Pietarin yliopistossa ja hän esitteli alkuainetaulukkonsa ensin venäläiselle tiedeyhteisölle. Hänellä oli kuitenkin myös tiiviit yhteydet Keski-Euroopan tiedeyhteisöön ja alkuainetaulukko julkaistiin vielä…

  •    
  • Opetus

    Lukion kemia uudessa opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa

    Nyt kurssien sisältöjen jäsentämisessä on saatu tuloksia aikaiseksi, niistä tarkemmin kurssikohtaisessa analyysissä. Otsikoiden valossa kurssien sisällöt ovat selkeämpiä, joskin otsikoiden nimissä on kuitenkin hieman langettu ”aikaan sidottuihin” ja hieman demagogisten käsitteiden lisäämiseen otsikoihin: kestävä tulevaisuus, kiertotalous. Tärkeää olisi saada kurssien otsikot ajattomiksi ja selkeästi tieteen näkökulmaa tulkitsevaksi. Oppiaineen tehtävä ja…

  •    
  • Tiede ja teknologia

    LUMA-osaaminen on kemianteollisuuden kivijalka

    Kemianteollisuudessa työskentelevistä yli puolella on tekniikan tai luonnontieteiden koulutus. Ala ei voi uudistua ja menestyä ilman vahvaa matemaattisluonnontieteellistä osaamispohjaa. Huoli LUMA-osaamisen tasosta nousi esiin Kemianteollisuus ry:n osaamiskartoituksessa viime vuonna. Yritykset tarvitsevat parhaat osaajat, mutta alan koulutuksen vetovoima ei ole tyydyttävällä tasolla ponnisteluista huolimatta. Hyvää yhteistyötä LUMA-opettajien ja yritysmaailman kesken on…