• Opetus

    Kokemuksia ensimmäisten päivien etäopiskelusta peruskoulun yläluokilla

    Kun pääministeri Sanna Marinin tiedotti maanantaina, että peruskoulut suljetaan ja siirrytään keskiviikosta alkaen etäopetukseen, alkoi päässäni melkoinen myllerrys. Miten ihmeessä matematiikan, fysiikan ja kemian opetusta annetaan peruskoulussa etänä? Tiistaina, koulupäivän jälkeen tapasin vielä yhden oppilaani ja hänen huoltajansa. Hyvästellessämme oli huikeaa kuulla, kun kahdeksasluokkalainen toteaa, että hän tulee pääsiäisen jälkeen…

  •    
  • Opetus

    Navigaatiofysiikkaa IV – Sivuutusetäisyys

    Tämän kirjoitussarjan aiemmissa osissa [1, 2, 3] tarkasteltiin etäisyyden laskemista majakkaan, silloin, kun majakan valo tulee juuri näkyviin horisontin takaa. Tässä kirjoitussarjan viimeisessä osassa tarkastellaan toista veneilyesimerkkiä, kahden veneen sivutusetäisyyden laskemista lähtien kahdesta perättäisestä tutkamittauksesta.  Valitaan xy-tason origo oman veneen paikkaan ensimmäisen tutkahavainnon hetkellä ja y-akseli veneen kulku­suuntaan.   Jos…

  •    
  • Opetus

    Navigaatiofysiikkaa III – Etäisyyden määrityksestä

    Navigaatiokirjallisuudessa, esim. [1], löytyvä laskukaava etäisyyden laskemiseksi majakkaan, silloin, kun majakan valo tulee juuri näkyviin horisontin takaa, on $s=2{,}08\ \left(\sqrt{\frac{H}{\mathrm{m}}}\ +\ \sqrt{\frac{h}{\mathrm{m}}}\right)\ \mathrm{M}$ (1) jossa $H$ ja $h$ ovat majakan (valon) ja silmän korkeudet merenpinnasta. M = meripeninkulma (Nautical mile) = 1852 m. Tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa [2] saimme geometrisellä…

  •    
  • Opetus

    Navigaatiofysiikkaa II – Valon taittuminen ilmakehässä

    Tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa [1] laskimme majakan etäisyyttä tilanteessa, kun majakan valo tulee juuri näkyviin horisontin takaa. Oletimme laskussa valon kulkevan viivasuoraan. Tämän oletuksen mukaan kulma $\theta$, jonka valonsäde muodostaa vaakatason (kussakin kohdassa alapuolella olevan maan pinnan kanssa yhdensuuntaisen tason) kanssa, on sama kuin valon maan keskipisteen suhteen kiertämä kulma…

  •    
  • Opetus

    Navigaatiofysiikkaa I – Valon kulun geometriaa

    Matematiikassa ja luonnontieteissä esimerkit arkielämästä motivoivat hyvin oppilaita. Vielä arkielämääkin paremmin toimivat esimerkit juhlasta. Ja mikä onkaan suurempaa juhlaa kuin purjehtiminen, mistä voi löytää hyviä esimerkkejä. Navigaatiokirjallisuudessa, esim. [1], löytyy laskukaava etäisyyden laskemiseksi majakkaan, silloin kun majakan valo tulee juuri näkyviin horisontin takaa: $s=2{,}08\left(\sqrt{\frac{H}{\mathrm{m}}}+\sqrt{\frac{h}{\mathrm{m}}}\right)\mathrm{M}$  (1) jossa $H$ ja $h$ ovat…

  •    
  • Tiede ja teknologia

    Termodynamiikka lämpövoimakoneen selittäjänä

    ”Thermodynamics is mainly concerned with the transformations of heat into mechanical work and the opposite transformations of mechanical work into heat.” [1] Historiallisesti termodynamiikka on syntynyt tarpeesta ymmärtää, miten lämpövoimakone tekee työtä lämmön avulla. Klassiseen mekaniikkaan perustuva yksittäisen hiukkasen tarkastelu ei ole mahdollista, koska realistisessa koneessa hiukkasia on liikaa. Tämän…

  •    
  • Opetus

    Vertaisarviointi sopii hyvin luonnontieteiden opetukseen

    Vertaisarviointi on kiinnostava aihe, koska sillä on tutkimusten mukaan valtavasti potentiaalia. Se voi edistää ainakin oppimista, opiskelutaitoja, oppilaiden aktiivisuutta ja oppilaiden välisiä suhteita (esim. Topping, 2013). Vaikka yksi vertaisarvioinnin tavoite on lisätä oppilaiden saaman palautteen määrää, on siitä muutakin hyötyä, sillä oppilas oppii myös toisten arvioimisesta. Joidenkin tutkimusten mukaan palautteen…

  •    
  • Opetus

    Aminoffit ja Möttöset

    Benjamin Franklin (1706–1790) esitti vuonna 1747 sähköisten ilmiöiden selitykseksi, että sähköisissä kappaleissa on sähkön ylimäärä tai vajaus. Samalla Franklin tuli luoneeksi positiivisen ja negatiivisen sähkövarauksen käsitteet fysiikkaan. Vasta paljon myöhemmin fysiikassa ja kemiassa tuli eteen kysymys siitä, minkälainen sähkö oikeastaan on positiivista tai negatiivista ja millä perusteilla? Ja ihan filosofisesti…

  •    
  • Toiminta

    NOT-koulu 2019

    Turun yliopiston Tiedekeskus Tuorlassa (eli Tuorlan observatoriolla) järjestetään jo kolmannen kerran lukiolaisille (2. ja 3. vuoden opiskelijat) suunnattu havaitsevan tähtitieteen erikoiskurssi 28-30.11. Toivomme myös opettajia mukaan isolla joukolla ja pystymme tukemaan matkustus ja majoituskuluja. Tarkoituksena on kurssin ohessa myös täydennyskouluttaa opettajia tähtitieteen alalta. Mikä NOT-koulu on? NOT-koulu on tähtitieteestä, fysiikasta ja…

  •    
  • Tiede ja teknologia

    Matematiikka, niin … abstraktia! (täydennä genetiivillä)

    Tuomas Hytösen esitelmä Suomen Tiedeseuran kokouksessa 16.9.2019. Kielitoimiston sanakirja 2018 määrittelee abstraktin ajatukselliseksi, käsitteelliseksi, epähavainnolliseksi. Svenska Akademiens ordlista 2015 on jokseenkin samoilla linjoilla: uppfattbar endast för tanken, begreppsmässig, inte konkret, ogripbar. Näitä vanhempi ja kattavampi Nykysuomen sanakirja kehittelee viimeksi mainittua selitystä vielä pitemmälle: vaikeatajuinen, hämärä, todellisuudelle vieras! Luulen, että jokin…