Toiminta

Suuri matematiikkailta

MAOL Keski-Suomi ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö järjestivät yhdessä jo laatuaan toisen matematiikkaillan. Ilta saavutti jälleen hyvän suosion. Ammattikorkeakoulun tiloihin kerääntyi torstaina 12.9. yli 30 tutkijaa, opettajaa ja opinto-ohjaajaa eri kouluasteilta.

Matematiikkailtojen tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja välittää ajantasaista tietoa eri koulutusasteiden opettajien ja opinto-ohjaajien välillä.  Tämänkertainen ilta rakentui alustuksista ja niiden jälkeen pidetystä paneelikeskustelusta. Illan teemana oli tarkastella, miten matematiikan opetus on muuttunut uusien opetussuunnitelmien myötä peruskoulussa ja toisella asteella sekä millaisia vaikutuksia matematiikan ylioppilaskokeen sähköistymisellä on matematiikan opiskeluun ja opettamiseen. Paneelissa keskusteltiin siitä, mihin suuntaan koulumatematiikka on matkalla.

Illan avasi teknologiayksikön johtaja Pasi Raiskinmäki. Avaussanoissaan hän muistutti läsnäolijoita suomalaisen insinöörin tärkeimmistä vahvuuksia: hyvät valmiudet matematiikassa sekä luonnontieteissä sekä kyky soveltaa osaamista käytäntöön.

 

OHJELMA

Tervetuloa JAMKiin ja Teknologiayksikköön
Teknologiayksikön johtaja Pasi Raiskinmäki

Peruskoulun matematiikan uusi opetussuunnitelma
Kuokkalan yhtenäiskoulun lehtori Veikko Roiko-Jokela

Lukion matematiikan sähköinen ylioppilaskoe
Schildtin lukion lehtori ja oppikirjailija Erkki Luoma-aho

Ammatillisen koulutuksen matematiikka toisella asteella
Ammattikoulun ja kahden tutkinnon opintojen lehtori Hannu Tabell

Paneeli ”Minne koulumatematiikka on menossa?”
JAMK Lehtori Anne Rantakaulio, JYU prof. Petri Juutinen sekä alustajat

 

Ensimmäisenä alustajana Veikko Roiko-Jokela kuvaili, miten opetussuunnitelmassa matematiikkaan sisällytetty ohjelmointi on huomioitu opetuksessa Kuokkalan yhtenäiskoulussa ja millä keinoin ohjelmoinnin opetuksessa tavoitellaan sujuvaa jatkumoa peruskoulun alaluokilta yläluokille. Peruskoulussa eletään edelleen ohjelmoinnin osalta opetussuunnitelmassa siirtymävaihetta, joten Kuokkalassa on havaittu tärkeäksi jatkuvasti kehittää sen opetusta. Oppilaiden osaamisen taso kasvaa sitä mukaa, kun oppilaat ovat opiskelleet pidempään uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Roiko-Jokela esitteli paljon puhuttanutta arviointia. Jyväskylässä numeroarviointi annetaan vain kerran vuodessa ja aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla. Jotta numerot eivät keväällä yllätä oppilaita ja huoltajia, koulussa tehdään tammikuussa epävirallinen numeroarviointi jatkuvan arvioinnin täydennykseksi. Näin oppilaille jää vielä aikaa parantaa työskentelyään, jos arvosana ei vastaa odotuksia, sekä myös vanhemmille välittyy numeroin tehty osaamistason arvio.

Seuraavaksi Erkki Luoma-aho esitteli ensimmäisen sähköisen ylioppilaskokeen sekä siitä saatuja kokemuksia. Etukäteen haasteiksi arveltiin matemaattisen tekstin tuottamisen hitautta ja siten koeajan riittävyyttä sekä yleisesti ohjelmistojen toimivuutta ja käyttötaitoa. Näiltä osin pelot osoittautuivat pääosin tarpeettomiksi: koeympäristö ja ohjelmat osoittautuivat toimiviksi ja niiden käyttötaidot olivat pääosin riittävät. Tosiasialliseksi ja sitäkin vakavammaksi ongelmaksi muodostui kokeen sisältö. Koe koettiin yksipuoliseksi eikä kaikilta osin vastannut sitä, mitä lukiossa opiskellaan. Toisaalta pitkän matematiikan ylioppilaskoearvosanalla on suuri painoarvo jatko-opintoihin pääsyn kannalta ja toisaalta on pelko, että nykymuotoinen ylioppilaskoe ei jatkossakaan mittaa kovin hyvin niitä perustaitoja, joita lukiossa harjoitetaan ja joita jatko-opinnoissa kuitenkin tarvitaan. Voiko ylioppilaskokeesta muodostua opetusta vaivihkaa väärille urille ohjaava pullonkaula? Yksi ongelma on kokeen rakenne eli B-osan suuri painoarvo suhteessa A-osaan. Tämä asettaa suuria reunaehtoja sisällölle eikä mahdollista ns. perustaitojen kovin laajaa testaamista. Tuskin kuitenkaan yleisesti ottaen pidetään oikeana suuntauksena, jos mm. lausekkeen käsittelyä, yhtälöiden ratkaisemista, derivointia ja integrointia ei pidettäisi tärkeinä lukioissa harjoiteltavina taitoina. Kuitenkin, jos oppimäärän osaamista mittaavassa testissä näitä taitoja ei testata, on vaarana, että arvosanaa optimoivat opiskelijat ja opettajat eivät näihin taitoihin halua myöskään panostaa.

Hannu Tabell aloitti oman ammattikoulun matematiikkaa käsittelevän alustuksensa soittamalla viisi nuottia esitystilassa olleella pianolla. Lähes jokainen yleisöstä tunnisti Sibeliuksen Finlandian tästä pienestä vihjeestä. Tabell korosti esityksessään sitä, miten tärkeää on opetuksessa löytää yhtymäkohtia arkeen ja saada nuori oivaltamaan logiikan matemaattisten kaavojen ja yhtälöiden takana. Tabellin mukaan nuorten matemaattinen itsetunto saattaa olla hyvin alhainen. Nuoret kaipaavat kannustusta! Hyvästä oivalluksesta tai kovasta tsemppaamisesta on syytä antaa kiitosta. Oman opettajansa kannustuksen Tabell kertoi muistavansa nyt jo 30 vuoden takaa.

Itse paneelin aloittivat korkeakoulujen edustajat omilla puheenvuoroillaan. JAMK:n lehtori Anne Rantakaulio kertoi Mathmarket-ennakkotehtävästä, jonka mm. tekniikan alalle valitut opiskelijat tekevät ennen opintojensa alkua. Kurssimuotoisen ennakkotehtävän tarkoitus on palauttaa mieliin aiemmissa opinnoissa opittu matematiikka. Ennakkotehtävän aineistosta ja tehtävistä valitaan oman tasoinen polku, josta lopuksi suoritetaan monivalintoina toteutettu tentti.  Anne muistutti myös peruslaskutaitojen merkityksestä jatko-opinnoille. Vaikka tarkoitus on oppia soveltamaan, niin ilman vankkaa pohjaa se ei suju.

Jyväskylän yliopiston professori Petri Juutinen korosti matematiikan merkitystä ajattelun taitojen kehittymisessä. Tämä on ollut mm. syynä siihen, miksi korkeakoulujen valinnoissa käytettävissä pistetaulukoissa hyvästä pitkän matematiikan ylioppilaskoearvosanasta saatava pistemäärä on niin suuri. Yksinkertaistettuna hyvä menestys pitkässä matematiikassa ennustaa hyvää menestystä korkeakouluopinnoissa. Tätä puolta olisi meidän matematiikan opettajien syytä korostaa, jos kyseinen asia tulee vaikkapa kahvipöydissä puheeksi!  Ja kuten minkä tahansa lihaksen kasvattaminen, niin myös ajattelun kehittyminen ei edisty ilman pitkäjänteistä työtä. Tätä tarjoaa myös pitkä matematiikka.

 

Istumassa panelistit Hannu Tabell, Petri Juutinen, Erkki Luoma-aho, Veikko Roiko-Jokela ja Anne Rantakaulio. Seisomassa illan ja paneelikeskustelun juontajat Anneli Kakko ja Sanna Nevala.

 

Eräs panelisteille esitetty kysymys osui monelta osin ytimeen: opetetaanko kouluissa tietokoneen käyttöä turhaan, jos jatko-opinnoissa lukiossa käytettäviä ohjelmia ei joko tarvita tai ei edes sallita? Etenkin, jos oleellista on ajattelun taitojen kehittäminen, eikä näppäintekniikka ja ohjelmien käyttötaidot. Koulu elää kuitenkin ajassa. Logaritmitaulukot on jääneet pois käytöstä. Tilalla on jotain muuta. Parasta olisi, jos ohjelmien käyttö vahvistaisi matematiikan sisältöjen ymmärtämistä. Myös sellainen näkökanta keskusteluissa nousi esille, että uuden ohjelmiston ennakkoluuloton haltuunotto on sekin itsessään tärkeä, jopa välttämätön kansalaistaito.

Opetussisältöjen ja kasvuympäristön muutoksen takia myös eri ikäluokkien osaamisen vertailu on haastavaa. Ei voida aukottomasti sanoa, että tämän päivän koululaisten osaaminen olisi heikompaa. Erilaista se varmasti on.

Loppukeskusteluissa ilmeni, että kaikki osallistujat olivat tälläkin kertaa tyytyväisiä illan antiin. Säännölliselle vuoropuhelulle on kysyntää. MAOL K-S antaakin vihjeen muille MAOL-kerhoille: paikalliskerho voi parhaimmillaan olla kokoamassa yhteen eri tahoja ja edistää vuoropuhelua sekä sitä kautta lisätä omaa tunnettuuttaan.

 

Erkki Luoma-aho

Sanna Nevala

Veikko Roiko-Jokela

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle