Toiminta

59. matematiikkaolympialaiset: Suomelle kaksi pronssia!

Heinäkuussa Romaniassa järjestettiin 59. matematiikkaolympialaiset. Suomi menestyi kilpailuissa hyvin ja kotiutui kahden pronssimitalin kanssa.

Vuoden 2018 Kansainväliset Matematiikka­olympialaiset (lyhyemmin IMO) pidettiin Cluj-Napocassa, Romaniassa.

Suomen joukkueeseen kuuluivat:

  • Joonatan Honkamaa, Tapiolan lukio
  • Hermanni Huhtamäki, Ähtärin lukio
  • Akseli Jussinmäki, Kaustisen musiikkilukio
  • Olli Järviniemi, Päivölän opiston matematiikkalinja/Valkeakosken Tietotien lukio
  • Nerissa Shakespeare, Päivölän opiston matematiikkalinja/Valkeakosken Tietotien lukio
  • Selim Virtanen, Ressun lukio

Varajohtajana toimi Otte Heinävaara ja minä toimin joukkueenjohtajana. Joonatan Honkamaa ja Olli Järviniemi palkittiin pronssimitaleilla sekä Akseli Jussinmäki ja Selim Virtanen kunniamaininnoilla. Suomi oli 107 maan joukossa 59:s. Tämä on suhteellisina prosentteina mitattuna Suomen paras tulos vuoden 2006 jälkeen!

Aloituskuvassa Suomen joukkue palkintojenjakoseremonian jälkeen. Vasemmalta lukien: Otte Heinävaara (varajohtaja), Hermanni Huhtamäki, Selim Virtanen, Joonatan Honkamaa, Olli Järviniemi, Akseli Jussinmäki, Nerissa Shakespeare ja Neea Palojärvi (joukkueenjohtaja).
Valmentautuminen ja joukkuevalinta

Matematiikkavalmennus järjestää ympäri vuoden kaikille koululaisille avointa valmennusta. Valmennus koostuu kirjevalmennuksesta ja Päivölän opistolla tapahtuvista valmennusviikonlopuista. Vaikka valmennus onkin kaikille avointa, siihen kutsutaan myös erikseen alueellisissa seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailuissa sekä MAOLin peruskoulun ja lukion matematiikkakilpailuissa hyvin menestyneitä oppilaita. Valmennustoiminnan tavoitteena on kilpailuihin valmentautumisen lisäksi levittää matemaattista sivistystä, tarjota matemaattisesti lahjakkaille nuorille haasteita, opettaa heille sinnikkyyttä ja ahkeraa työntekoa sekä tarjota mahdollisuus tavata muita matematiikasta kiinnostuneita nuoria. Lisätietoa valmennuksesta voi lukea internetsivuilta https://matematiikkakilpailut.fi/.

Kaudella 2017–2018 valmennusta kohtaan aktiivisuutta osoitti yli sata koululaista. Näistä koululaisista valittiin kirjevalmennusaktiivisuuden sekä kilpailu- ja koemenestyksen perusteella 20 kilpailijaa edustamaan Suomea huhtikuussa pidettyyn Pohjoismaiseen matematiikkakilpailuun. Osa näistä kilpailijoista kutsuttiin osoitetun menestyksen ja aktiivisuuden perusteella toukokuussa pidetylle valinta- ja valmennusviikolle Päivölän opistolle. Viikon aikana valmennettavat kamppailivat kolmen valintakokeen kimpussa sekä harjoittelivat eri kilpamatematiikan osa-alueita -algebraa, geometriaa, kombinatoriikka ja lukuteoriaa. Kymmenen osanottajan joukosta valittiin kuusihenkinen joukkue edustamaan Suomea Romaniassa heinäkuussa pidettyihin matematiikkaolympialaisiin.

Valmennustoiminta ei suinkaan loppunut valintaviikkoon, vaan kesällä joukkueeseen valitut leireilivät ensin Åbo Akademissa, Turussa ja sitten juuri ennen kilpailua muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa Sorøssä, Tanskassa. Lisäksi kesän aikana valmennettavien on tarkoitus ratkoa kirjevalmennustehtäviä ja etenkin olympiajoukkueeseen valittujen oletetaan harjoittelevan paljon itsenäisesti. Itsenäinen harjoittelu onkin hyvin tärkeä osa kilpailuihin valmentautumista. Kilpailumatematiikan aihealueet eroavat oleellisesti Suomen opetussuunnitelmasta; esimerkiksi differentiaalilaskenta ei kuulu lainkaan kilpamatematiikan osa-alueisiin ja taas Suomessa vähän harjoitettavalla euklidisella geometrialla on suuri rooli matematiikkakilpailuissa. Matematiikkavalmennuksen järjestämissä valmennustilaisuuksissa ehditään vain raapaisemaan pintaan eri aihealueista ja syvällinen perehtyminen sekä tehtävänratkaisurutiinin hankkiminen jäävätkin valmennettavien omalle vastuulle.

Romaniassa
Romanian presidentti piti avajaisseremoniassa puheen.

Kilpailijat ja varajohtaja saapuivat Romaniaan Tanskasta aamuyöllä 8.7.2018. Joukkueenjohtajana olin saapunut Romaniaan jo muutamaa päivää aiemmin tutustumaan tehtäväehdotuksiin, äänestämään kilpailutehtävistä, pisteytyskaavioista ja tehtävien muotoiluista, kääntämään koetehtävät suomeksi sekä osallistumaan muihin käytännön asioihin liittyviin kokouksiin. Heti ensimmäisenä päivänä kilpailijoilla olivat edessä kilpailun avajaiset ja koetilaan tutustuminen. Romaniassa kilpailua taidettiin arvostaa suuresti, sillä Romanian presidenttikin kävi pitämässä avajaisissa puheen ja ymmärtääkseni paikallinen televisiokanava esitti live-lähetyksenä internetissä sekä avajaiset että päättäjäiset.

Seuraavina kahtena päivänä vastassa olivat kokeet. Tuttuun tapaan kumpanakin päivänä oli 4,5 tunnin aikana ratkottavana kolme tehtävää. Virallisesti kunakin päivänä on yksi ”helppo”, ”keskivaikea” ja ”vaikea” tehtävä, mutta mielestäni tehtävien vaikeustasoa voisi myös kuvailla sanoin ”haastava”, ”vaikea” ja ”lähes mahdoton”. Ensimmäisen koepäivän tehtävät olivat helpoimmasta vaikeimpaan geometriaa, algebraa ja kombinatoriikkaa sekä toisen koepäivän kombinatoriikkaa, lukuteoriaa ja geometriaa. Tehtäviin voi tutustua kilpailun internetsivuilla http://www.imo-official.org/problems.aspx. Kokeiden jälkeen joukkueenjohtajat saivat ensimmäistä kertaa Romaniaan tulon jälkeen kommunikoida kilpailijoiden kanssa. Olikin kiva kuulla, miten kilpailijat itse ajattelivat kilpailun sujuneen.

Kilpailijat ja joukkueenjohto pääsivät tutustumaan Turdan suolakaivokseen, jossa oli todella pitkä portaikko.

Kilpailupäivien jälkeen kilpailijat pääsivät hengähtämään retkien merkeissä. Tänä vuonna retket suuntautuivat Turdan suolakaivokselle ja Alba Iulian -kaupunkiin. Lisäksi kilpailijoiden ohjelmassa olivat IMO-kultamitalistien professori Ciprian Manolescun ja professori Victor Nistorin matematiikan luennot. Tällä välin joukkueenjohto puursi tehtävien tarkistuksen ja koordinoinnin parissa. Koordinoinnin tarkoituksena on, että järjestäjien värväämät koordinaattorit lukevat joukkueenjohdon lisäksi kilpailijoiden ratkaisut ja yrittävät pitää yllä yhteistä pisteytyslinjaa kunkin tehtävän kohdalla. Koordinaattorit keskustelevat yhdessä joukkueenjohdon kanssa kilpailijoiden pisteistä. Suomen osalta keskustelut sujuivat pääosin leppoisissa merkeissä ja pisteistä oltiin pääosin yksimielisiä. Eniten töitä tuotti ajoittainen ratkaisuiden käännöstarve englanniksi, sillä koordinaattorit eivät luonnollisestikaan osanneet suomea.

Tuloksista

Matematiikkaolympialaisissa korkeintaan puolet kilpailijoista palkitaan mitaleilla ja ne jaetaan noin suhteissa 1:2:3. Lisäksi mikäli kilpailija saa täydet pisteet jostain tehtävästä, mutta ei mitalia, hänet palkitaan kunniamaininnalla. Kilpailussa jaetaan myös kustakin maanosasta parhaiten pärjänneelle tytölle Maryam Mirzakhanin mukaan nimetty palkinto. Mirzakhani on ainoa nainen, joka on saanut ”matematiikan Nobel-palkinnon”, Fieldsin mitalin, ja hän oli kaksinkertainen IMO-kultamitalisti, joista toisen mitalin hän voitti täysin pistein vuonna 1995. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tukea tyttöjä osallistumaan matematiikkaolympialaisiin.

Tänä vuonna matematiikkaolympialaisten voittajiksi 594 kilpailijan joukosta selviytyivät täysin pistein Iso-Britannian Agnijo Banerjee ja Yhdysvaltojen James Lin. Lin onnistui tuloksellaan parantamaan viime vuoden kultamitalisuoritustaan. Maiden välisessä vertailussa parhaiten pärjäsivät Yhdysvallat Venäjän ja Kiinan sijoittuessa toiseksi ja kolmanneksi. Voitto oli Yhdysvalloille jo seitsemäs ja se onkin ollut koko osallistumishistoriansa ajan kärjessä. Euroopan osalta Maryam Mirzakhanin palkinnon voitti Ukrainan Alina Harbuzova, joka sai myös kokonaiskilpailussa hopeaa. Harbuzova on niittänyt muutenkin menestystä kansainvälisissä matematiikkakilpailuissa. Hän on esimerkiksi kaksinkertainen kultamitalisti Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisista, joista toinen mitali tuli tänä vuonna täysin pistein.

Pohjoismaat pärjäsivät yleisesti ottaen hyvin Ruotsin viedessä Pohjoismaiden välisessä vertailussa ylivoimaisen voiton. Ruotsin kokenut joukkue sai yhden kultamitalin, kaksi hopeaa, kaksi pronssia ja yhden kunniamaininnan sekä sijoittui maiden välisessä vertailussa 24:nneksi. Tulos on Ruotsin historian paras. Sen hyvyydestä kertoo ehkä jotain se, että vaikka kaikista muista pohjoismaalaisista kilpailijoista valittaisiin kuusi parasta, niin heidän yhteenlaskettu pistemääränsä olisi silti vähemmän kuin Ruotsin pistemäärä. Norja, Tanska ja Suomi sijoittuivat hyvin pienillä piste-eroilla sijoille 56, 58 ja 59. Islanti taas jäi pisteissä hieman muista Pohjoismaista, mutta sijoittui silti sijalle 67.

Palkintojenjakoseremoniassa esitettiin hieno valoshow.
Loppusanat

Kaikki Suomen kilpailijat taistelivat hienosti kilpailussa sekä ovat olleet koko kauden 2017–2018 aktiivisia valmennuksen suhteen. Osakiitos taistelusta koetehtävien parissa kuulemma kuuluu varajohtajan koepäivinä pitämille hyville motivaatiopuheille. Lisäksi ainakin joukkueenjohtajan näkökulmasta katsottuna Suomen joukkuehenki vaikutti olevan hyvin korkealla. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa kohti uusia kilpailuja ja erityisesti vuoden 2019 matematiikkaolympialaisia.

 

Neea Palojärvi
FM, matematiikkavalmennuksen valmentaja,
jatko-opiskelija
Åbo Akademi


Neljän tieteen kisoja ovat tukeneet Opetushallitus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Otavan kirjasäätiö, Laskentaväline Oy, MFKA-Kustannus Oy ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry.

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle