Puheenvuoro

Sairaalafyysikko ja mustanaamio

Maanantaiaamu

Tulen sairaalan työhuoneeseeni ja avaan tietokoneen samalla kun latailen kahvinkeittimeen aamun ensimmäisen kahvin. Silmäilen uusimmat sähköpostit. Viikonlopun aikana on tullut yksi potilasturvallisuusilmoitus. Läheltä piti -tilanne, joka ei vaadi osaltani jatkotoimenpiteitä. Erikoistuva fyysikko kysyy turvasähköpostia Skypen välityksellä. Teen hakemuksen.

Keuhkoveritulppa

Apulaisosastonhoitaja kuvantamiselta soittaa ja konsultoi päivystyksestä tilatusta keuhkoventilaation ja -perfuusion isotooppitutkimuksesta. Se tarkoittaa, että potilaalla epäillään keuhkoveritulppaa. Potilas hengittää ensin radioaktiivista hiilipölyä. Gammakuvaus kertoo keuhkojen tuuletuksen. Sen jälkeen laitetaan verenkiertoon radioaktiivisia mikropalloja. Niillä saadaan tietoa keuhkojen verenkierrosta. Yhdistämällä näiden molempien kuvausten informaatio saamme tietää, onko veritulppaa keuhkoissa. Tänään ei ole isotooppihoitajia paikalla, joten soitan lähettävälle lääkärille. Potilaan tilanne ei kuulemma vaadi hälytystyön tekemistä ja tutkimus siirretään keskiviikkoon.

Toista kahvikuppia kumotessa tutkailen alkaneen viikon suunnitelmia. Uusi erikoistuva fyysikko aloittaa tänään ja on perehtymistilaisuudessa rekry-yksikössä. Tuossa kirjeessä pöydällä on hänelle tilattu henkilödosimetri, jonka annan kello kymmenen fyysikkopalaverissa. Dosimetrilla seurataan säteilyaltistusta, koska suurin osa meistä sairaalafyysikoista on säteilyn kanssa tekemisissä harvakseltaan.

Tässä on nyt tunti aikaa valmistautua tuohon fyysikkokokoukseen. Meillä on neljä suurempaa asiakasryhmää ja tehtävälistalla noin neljäkymmentä käynnissä olevaa sekä parikymmentä vähemmän akuuttia tehtävää. Jätän aina tähän pöydälle ne kiireellisimmät tehtävät, joista nappaan työn alle uuden sairaalarakennuksen säteilysuojauslaskelmat. Säteilyturvakeskukselle pitää laatia selvitys säteilysuojausten riittävyydestä tulevassa eristyshuoneessa. Siellä annetaan suuria radiojodihoitoja kilpirauhassyövän hoitoon. Hoidon saanut potilas säteilee alkuvaiheessa niin voimakkaasti ympäristöön, että hänet on eristettävä lyijyillä vahvistettujen seinien sisälle. Säteilyn määrää voimme seurata etänä, vaikka kännykällä. Menetelmä on kehitetty täällä Mikkelissä yhdessä Sensire Oy:n kanssa.

 

Säteilyeristyshuoneen alapuolisen potilashuoneen mittauksia erikoistuvien fyysikoiden Ari Ronkainen ja Katariina Myller kanssa. Oikealla kännykässä erään potilaan säteilyn määrä eristyksen aikana.

 

Sairaalafyysikon tehtävät

Sairaalafyysikon työkenttä on potilaiden sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoitamisessa yhteistyössä lääketieteen ammattilaisten kanssa. Sovellamme ja kehitämme lääketieteellistä fysiikkaa. Mikkelissä toimimme isotooppilääketieteen, kliinisen fysiologian, kliinisen neurofysiologian ja radiologian erikoisaloilla. Me fyysikot olemme myös usein linkkinä tutkimus- ja hoitoyksiköiden, tietohallinnon ja teknisten palveluiden välillä. Ylifyysikkona vastaan lääketieteellisen fysiikan palveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja erikoistuvan fyysikon koulutuksesta. Yleisimpiä tehtäviämme ovat:

  • Tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittäminen
  • Tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin osallistuminen
  • Laadunvalvonta
  • Laitteiden ja ohjelmistojen hankintaprosessit
  • Säteilyturvallisuudesta vastaaminen
  • Henkilöstön kouluttaminen
  • Tieteellinen tutkimustyö

Kuvantamisyksikön laitekanta Mikkelissä on nykyaikainen ja monipuolinen. Samoin tutkimusvalikoima. On magneettikuvauslaite, ultraäänilaitteita, läpivalaisulaitteita, gammakamera sekä useita erityyppisiä röntgenlaitteita. Perinteisten fyysikoiden toimien lisäksi meillä on tietojärjestelmien ylläpitoa ja konsultointia. Laitteiden ja laitteisiin liittyvät lisähankinnat ovat pitkälti fyysikoiden vastuulla. Yhteistyö muun henkilökunnan, laitetoimittajien sekä viranomaisten kanssa on jatkuvaa. Usein myös potilaiden kanssa. Suomeksi ja välillä ulkomaan kielillä – lähinnä englanninkielellä.

Isotooppi
Luuston gammakuvaus edestä ja takaa.

Isotooppilääketieteessä potilas nielee miljoona röntgenputkea. No ei nyt ihan, mutta periaatteessa kyllä. Potilaan verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivista lääkettä. Aine hajoaa itsestään ja röntgenputken tavoin lähettää silloin gammasäteitä. Nämä läpitunkevat säteet voidaan kuvata potilaan ulkopuolelta gammakameralla. Saadaan siis tieto lääkkeen kulkeutumisesta potilaan sisällä. Perinteinen röntgenkuva näyttää luun rakenteen pienetkin yksityiskohdat. Gammakuva puolestaan kertoo luun toiminnasta.

Molekyylien matkassa

Parkinsonin taudin diagnostiikassa gammakuvauksessa päästään näkemään molekyylitason reseptoritoimintaa potilaiden aivojen sisältä. Radioaktiivinen lääke kulkeutuu sinne missä reseptoreiden toiminta on normaalia. Tutkimuksen tulkintaa helpotetaan laskemalla tyvitumakkeisiin kertyneen lääkkeen määrä ja vertaamalla sitä normaalisti ihmisessä olevaan määrään. Jotta tähän pystytään, täytyy laitteisto kalibroida tilannetta simuloivalla testikohteella eli fantomilla (englanniksi phantom).

Reseptorikuvauksen kalibrointia fantomilla. Vasemmalla erikoistuva fyysikko Pia Linder. Keskellä fantomi gammakameran kuvauksessa. Oikealla poikkileikekuva reseptorikuvauksessa olleen potilaan aivoista, jossa tiheimmät reseptorialueet näkyvät keltaisena.

 

Alfa-hiukkasilla pommitetaan syöpää

Radiumin 223-isotooppi lähettää heliumatomin ytimiä eli alfa-hiukkasia. Ne ovat molekyylitasolla kuin suuria pommeja raivatessaan lähimaastoa muutaman millimetrin säteellä. Potilas ei säteile ulospäin juuri ollenkaan, joten ympäristölle ei ole haittaa. Paitsi, jos ainetta leviää muualle. Siksi fyysikko on varmistamassa hoidon aikana, että ainetta ei pääse ympäristöön.

Fantomi vai mustanaamio

Menetelmäkehitystyö on keskeistä sairaalafyysikon arkea. Lääketieteellisen fysiikan tieteellinen tutkimustoiminta Mikkelissä on painottunut fantomikehitystyöhön ja kuvantamisen laadunvarmistuskierrosten järjestämiseen. Munuaistoiminnan gammakuvaukseen kehittämäni fantomi automatisoitiin Keksintösäätiön tuella ja patentoitiin. Munuaisfantomeita olemme käyttäneet kaksi kertaa Suomen kattavilla laadunvarmistuskierroksilla. Automatisoitu fantomi matkasi myös Englantiin vuonna 2003.

 

Myös mustanaamio ja lepakkomies (ultraääniasiantuntija) ovat usein nähtyjä hahmoja Mikkelin keskussairaalassa. [Kuva: Antti Kääriäinen]

Viimeisin koko Suomen ja Tallinnan kattava fantomikierros tehtiin vuonna 2017. Siinä meillä oli käytössä liikkuva sydän. Videoissa näkyy erikoistuvien fyysikoiden Chibuzor Enehin ja Ari Ronkaisen fantomikierroksen valmistelua. Siinä tarvitaan myös hyvää fyysikon kuntoa.

Sydänleikkauksia

Tänään on tavallista kiireisempi ns. sydänpäivänä. Potilaalle tehdyistä lukuisista isotooppi ja CT-kuvista ”leikataan” tietokoneella sopivia viipaleita lääkärin tulkittavaksi. Välillä käyn potilaan luona miettimässä hoitajien kanssa kuvauksen asettelua. Sitten katsotaan erikoistuvan fyysikon kanssa, kuinka ”leikkaus” tapahtuu. Samalla tarkastellaan, kuinka erikoistuva fyysikko ja hoitajat olivat selvinneet edellisen viikon muista mutkikkaista kuvausanalyyseistä.

Sairaalafyysikon koulutus on yksi pisimmistä Suomessa

Vähimmäisvaatimus on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto lääketieteellisen fysiikan alalta ja neljän vuoden käytännön harjoittelu sairaalassa. Pätevyyden sinetöi lopussa suoritettava sairaalafyysikkotentti. Viimeisimmän tentin kysymykset olivat:

  1. Pyramidirata ja sen merkitys motoriikassa
  2. IOM (Intra operative monitoring), perusteet, virhelähteet, käyttöaiheet
  3. MR-PET, detektoritekniikka
  4. Keinot nopeuttaa perinteisiä SE-sekvenssejä
  5. Brakyterapian laadunvarmistustoimenpiteet lähteen vaihdon jälkeen
  6. Hengityspidätys ja hengitystahdistus sädehoidossa

 

Lukuisten projektifyysikoiden lisäksi varsinaisessa erikoistuvan fyysikon koulutuksessa on Mikkelissä ollut toistakymmentä fyysikkoa.

Fyysikko, muusikko vai mystikko

Eräänä aamuna töihin tullessa huoneeni ovessa oli lappu, jossa luki: ”Monet miehet, esimerkiksi fyysikot, yrittävät aina sanoa ammattinsa niin epäselvästi, että nainen kuulee ’muusikko’.” Osa meistä sairaalafyysikoista harrastaa musiikkia. Töiden ohessa olemme tätä harrastustoimintaa hyödyntäneet myös erikoisalan tarpeisiin.
Teimme erikoistuva fyysikko Juuso Honkasen kanssa kliinisen fysiologian ja neurofysiologian esittelymateriaaliksi musiikkivideon ”Salat vaivojen”:

 

Salat vaivojen -videon kuvauksessa vasemmalla Juuso Honkanen ja oikealla Jari Heikkinen.

 

Kitutunnit

Iltapäivällä on joskus vaikea saada itsestään irti mitään hyödyllistä. Teen päivän jumpan. Muutama minuutti fysioterapeutilta opittuja liikesarjoja – ja johan alkoi taas päässä veri kiertää! Selailen pitkää tehtävälistaa. Nappaan tuosta jo jonkin aikaa roikkuneen asian. Säteilymittarin hankinta. Mittarilla tulee pystyä mittaamaan sähkömagneettisen säteilyn spektri ja hiukkassäteilylajeista ainakin alfa- ja beetasäteily siten, että säteilylähteenä oleva nuklidi on määritettävissä. Jos käy vaikka niin ikävästi, että lähialueella posahtaa radioaktiivinen pommi tai ydinkäyttöinen satelliitti tipahtaa Mikkelin torille. Tällä vehkeellä pystytään näkemään mitä säteileviä aineita sairaalaan tuotavilla potilailla on kehossaan ja miten paljon ne säteilevät.

Tänään teenkin pidemmän päivän, koska SEKOn (Sairaan Erikoinen KitaraOrkesteri) treenit alkavat kuudelta tuossa puolen kilometrin päässä. Reilu puoli vuosikymmentä sitten pääasiassa sairaalan henkilökunnasta koostimme orkesterin ja aloimme keikkailemaan.
Tuotoksena on muiden muassa syntynyt Essoten esittelyvideo:

 

 

Jari Heikkinen
Ylifyysikko, dosentti,
Lääketieteellinen fysiikka,
Etelä-Savon sosiaali- ja
terveyspalvelujen kuntayhtymä,
Mikkelin keskussairaala

 

Aloituskuva: Antti Kääriäinen (muok. toimitus)

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle