Pop up -koulussa Suomi Areenalla

Porissa heinäkuun puolivälissä järjestetyn keskustelutapahtuma Suomi Areenan pääyhteistyökumppanina toimi tänä vuonna OAJ. Porin Lyseolla pidettiin keskiviikkona 17. heinäkuuta ”pop up” -koulu, jonne kuka tahansa saattoi pistäytyä tutustumaan nykykouluun. MAOL Satakunta ry osallistui tapahtumaan rakentamalla koululle oman ”Kokeillen kipinää luonnontieteisiin” -luokan. Luokan työpajojen lisäksi paikalle saatiin matikkataikuri ja fysiikkataikuri.

Kuva 1. Sanotaan taikasana ”Fysiikka on kivaa!”.
 

Tapahtuman kävijämäärä yllätti järjestäjät iloisesti, arviolta lähes pari tuhatta henkeä kierteli koulupäivän aikana Lyseon koulukorttelin luokissa ja pihalla. Myös LuMa-luokassa vieraili väkeä sopivaan tungokseen asti.

Koulupäivä alkoi päivänavauksella, jonka yhteydessä fysiikan opettaja/taikuri Kalle Vähä-Heikkilä laittoi appelsiinimehulla toimivan kellon käyntiin. Päivänavauksen jälkeen koulun vanha juhlasali olikin varattu fysiikan taikatempuille.

Päivän mittaan nähtiin erilaisia taikatemppuja, joiden selitystä kysyville useimmiten vastaus kuului ”kannattaa opiskella fysiikkaa”. Yhteen temppuun taikuri kuitenkin antoi opettajalle vinkin. Tempussa laitettiin kuollut ampiainen tyhjään ilmapalloon. Elvytys aloitettiin puhaltamalla ilmaa palloon. Palloa sopivasti pyörittämällä alkoi pallosta kuulua surinaa! Kotona kokeiltaessa ampiaista ei kuitenkaan saatu elvytettyä. Taikurin vinkki löytyy MAOLin jäsensivuilta (linkki artikkelin lopussa).

Kuva 2. Ampiaisen elvytys ilmapallossa.

Demojen lisäksi salissa pääsi tutustumaan erilaisiin ilmiöihin itse kokeillen. Kuvassa 3 tutkitaan miten massan hitaus voi toisinaan olla myös onnekas asia.

Kuva 3. Lyödään kaveria lekalla luvan kanssa.

LuMa-luokassa vieraat saivat testata päässälaskutaitojaan Kahoot! -työkalulla. Teija Alanko oli muokannut 8. luokkalaisille järjestettävän päässälaskukilpailun tehtävistä visailun, joka käynnistettiin aina kun osallistujia oli sopivasti. Koska osallistujan ei tarvitse tehdä tunnuksia Kahootiin, kilpailu oli helppo järjestää nonstoppina. Joka kierroksen parhaat palkittiin yhteistyökumppani Tacticin lahjoittamilla yllätyksillä.

Jos Kahootissa tarvittiin nopeutta, Tarja Klemetin laatimia lääkelaskuja (Kuva 4) sai laskea rauhassa pohtien. Tyytyväisenä järjestäjät panivat merkille, että tämäkin piste kiinnosti kävijöitä. Vierailijoille haluttiin osoittaa matematiikan tarpeellisuuden lisäksi, että koulussa lasketaan yhä myös kynällä paperille.

Kuva 4. Lääkelaskut.

Tietokoneavusteista matematiikkaa oli esillä Geogebra-pisteellä, johon Juha Tontti oli suunnitellut monipuolisia tehtäviä. Yhtenä pähkinänä vieraiden piti sopivia piirtotyökaluja käyttäen etsiä kartalta se paikka, joka on yhtä kaukana Porista, Tampereelta ja Seinäjoelta (Kuva 5).

Kuva 5. Kartta Geogebran koordinaatistossa.

Matikkataikuri Martti Sirén oli siitä harvinainen taikuri, että hän paljasti salaisuutensa. Temppujen taustalta löytyvää matematiikkaa voi miettiä kaikenikäisten oppijoiden kanssa. Koska lyhyessä ajassa ei montaa temppua ehtinyt tehdä, saati selittää, piti allekirjoittaneen napata kirja ”Suklaakarkkeja sammosta” kotiin kesälukemiseksi.

Kuva 6. Matikkataikuri Martti Sirén.
Kuva 7. Korttitempuilla kymmenpareja ja todennäköisyyslaskentaa.

Mikko Välitalo oli keittänyt kemian työpisteelle punakaali-indikaattorin valmiiksi. Oppilastyön ohje on MAOLin jäsensivuilla (linkki artikkelin lopussa). Työssä saatiin liuosten värierot hienosti näkyviin ja värien perusteella oli tarkoitus järjestää aineet happamuuden mukaisesti. Värien tulkinnassa oli mielipide-eroja, kuvassa erään tutkijaparin lopputulos.

Kuva 8. Nuoria tutkijoita.
Kuva 9. Punakaali-indikaattori.

Luokan ulkopuolella sai kokeilla kolmiulotteista hahmotuskykyään ja sorminäppäryyttään. Vaahtokarkeista ja cocktailtikuista oli tarkoitus rakentaa säännöllisiä monitahokkaita eli Platonin kappaleita. Riikka Kuusiniemen ohjeistama tehtävä laitettiin ovelasti käytävään, jotta luokan löytyminen saatiin varmistettua…

Kuva 10. Monitahokkaita.
Kuva 11. Makeeta 3D-mallinnusta.

Vaahtokarkkien vierestä löytyi fysiikan liikeanturi, jolla pystyi mittaamaan paikkaa ja nopeutta. Joko anturia liikuttaen tai itse siihen nähden liikkuen piti saada piirrettyä mallin mukainen kuvaaja. LuMa-luokan järjestelyistä päävastuun kantanut Mari Kaunisto oli antamassa vinkkejä, miten haluttu kuvaaja syntyy. Muita fysiikan mittauspisteitä löytyi vanhasta salista, missä taikuri apureineen opasti niiden käytössä aina esitysten väliajoilla.

Kollegoiden osaamisesta ihastuneena ja ideoita luvan kanssa varastaen,

Susanna Hietanen Porin Lyseon lukio

Lisämateriaali MAOLn jäsenille

Kirjoittaja