Puheenvuoro

Miten matemaattinen osaaminen kehittyy tulevaisuudessa – yhdessä, osallistamalla ja yhteisöissä

Aurinkoisena tammikuun aamuna MAOLin uusi puheenjohtaja Tarja Ylivuori sai kunnian haastatella Opetushallituksen pääjohtajaa Olli-Pekka Heinosta. Heinonen on huolissaan nuorten matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta ja pitää MAOLia tärkeänä yhteistyökumppanina.

 

Nuorten matemaattis-luonnontieteellinen ja tietotekninen osaaminen Suomessa

Lukemisen tärkeydestä puhutaan ja kampanjoidaan julkisuudessa. Koska Dimensio-lehti julkaistaan jatkossa verkkolehtenä, halusimme tiedustella mitä mieltä pääjohtaja on digitaalisista julkaisuista. Heinonen kertoo, että hän lukee itse todella paljon. Kirjat hän lukee mielellään perinteisinä kirjoina, mutta artikkeleita ja lehtiä hän lukee paljon myös digitaalisena.

Teknistynyt yhteiskunta vaatii kuitenkin lukutaidon lisäksi vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä ja tietoteknistä osaamista. Heinosen mielestä kaikilla Suomen nuorilla ei valitettavasti ole riittäviä matemaattis-luonnontieteellisiä taitoja.

– Huolestuttava kehitys on se, että oppimisen tulokset ovat eriytyneet ja eriytymässä. Tietyissä mittauksissa tämä on noussut esiin ja se on vakava asia. Uskon kuitenkin, että edelleen Suomessa opetetaan yhdenvertaisesti eri puolilla maata ja se on meidän vahvuutemme. Oppilaiden lähtökohdat kouluun tulosta lähtien, heidän edellytyksensä, tarpeensa ja mahdollisuudet oppimiselle ovat moninaistuneet. Se näkyy myös oppimistulosten kirjossa.

Tieto- ja viestintätekniikan opetukselle ei tällä hetkellä ole perusopetuksessa omaa oppiainetta eikä lukion opetussuunnitelmassa ole ohjelmointia. Olli-Pekka Heinosen mukaan julkisuudessa on keskitytty oppiaineisiin ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja erityisesti TVT-taitojen kannalta olennaiset laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet jäävät keskusteluissa sivuun. Heinonen toteaa, että haasteena näissä kokonaisuuksissa on se, että ne eivät ole vain yhden oppiaineen osaamista, vaan ne vaativat koko kouluyhteisön mukaan tulemista. Heinosen mukaan koulut tarvitsevat tukea, jotta pystyvät luomaan sellaisen toimintakulttuurin, että nämä laaja-alaiset kokonaisuudet olisivat vahvemmassa asemassa.

Opetussuunnitelma on autonomisen opettajan työkalu

Kentällä toivotaan usein tarkkoja määrittelyjä opetussuunnitelman perusteiden sisällöistä ja tavoitteista. Olli-Pekka Heinonen näkee opetussuunnitelman opettajan työkaluna ja toteaa, että perusteet tulisi avata ymmärrettävällä tasolla. Tällä hän tarkoittaa, että kansallisesti määritellään mitä jokaisessa koulussa ja jokaisen oppilaan opetuksessa tulisi saavuttaa sekä annetaan arvioinnille kriteerit, joiden perusteella päättöarviointi on mahdollista toteuttaa.

– Tämä on tasapainottelun kysymys: jos menemme kovin yksityiskohtaiseen määrittelyyn, menemme opettajan autonomian piiriin. Luotan vahvasti suomalaisessa mallissa opettajien ammattitaitoon, korkeaan koulutukseen ja kykyyn vastata oppimisesta. Meidän täytyy pitää huoli siitä, että kansalliset opetussuunnitelman perusteet on kirjoitettu tavalla, joka antaa selkänojan autonomian toteuttamiseen.

Olli-Pekka Heinonen kertoo, että Suomea pidetään poikkeuksellisena siinä, miten laajasti täällä osallistetaan eri tahoja opetussuunnitelmatyöhön. Esimerkiksi viimeisimmässä POPS-työssä, jossa Heinonen ei itse ollut vielä mukana, oli käytössä tulevaisuuden tutkimuksen Delfoi menetelmät, joilla pyrittiin identifioimaan tulevaisuuden kysymyksiä.

– Osallistamisen tästä eteenpäin tulee olla vielä laajempaa kuin mitä se on tähän saakka Suomessa ollut. Näemme nyt perusopetuksen osalta sen, miten haastavaa toimeenpano on. Miten paljon koulut, opettajat, koulutuksen järjestät tarvitsevat tukea paikallisten opetussuunnitelmien ja käytännön toteutuksen osalta. Yksi parhaista tavoista laadukkaalle toimeenpanolle on osallistaminen etukäteen.

Suomen huippunuoret ja kansainväliset huipputiimit

MAOL järjestää valtakunnallisia matematiikan, fysiikan ja kemian kilpailuja, joista hyvin menestyneet nuoret pääsevät kansainvälisiin tiedeolympialaisiin. Opetushallitus toimii Neljän tieteen kisojen suurimpana rahoittajana. Heinonen näkee tärkeänä sen, että koulujärjestelmämme kykenee antamaan jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden kasvaa omaan potentiaaliinsa. Meidän tulisi innostaa ja motivoida nuoria, jotta heillä olisi mahdollisuus päästä huipulle.

Heinonen uskoo, että olemme entistä enemmän sellaisessa tilanteessa, että kansainväliset huiput ovat enemmänkin tiimejä kuin yksilöitä.

– Me tarvitsemme näitä huipputiimejä. Ihmisiä, jotka vuorovaikutuksessa keskenään kykenevät ratkaisemaan yhteiskunnan isoja ongelmia, puhutaan sitten ilmastonmuutoksesta, teknologian tietyistä haasteita, väestökasvusta taikka väestön jakautumisesta.

Heinonen pitää äärimmäisen tärkeänä, että meiltä Suomesta löytyy huippuja, jotka pääsevät maailman huipulle. Hänen mielestään meidän tulee myös iloita ja pitää huoli siitä, että maailmalla kaiken kaikkiaan löytyy huippuja ja kyky ratkaista haastavia ongelmia.

MAOL on Opetushallituksen tärkeä yhteistyökumppani

Olli-Pekka Heinonen näkee, että MAOL on Opetushallituksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita matemaattisten aineiden opetuksessa ja opetuksen kehittämisessä. Hänen mukaansa MAOLilla on vahva aineosaaminen sekä näkemys pedagogisesta kehittämisestä ja haasteista kentällä. MAOL tietää opettajien tarpeet myös täydennyskoulutuksille. Opetushallitus haluaa jatkossakin käydä avointa dialogia ja tehdä yhteistyötä. He ovat pyrkineet kehittämään Opetushallitusta siihen suuntaan, ettei Hakaniemenranta näyttäisi norsunluutornilta, vaan että ratkoisimme yhdessä koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Dimensio-lehden toimitus ja MAOLin hallitus kiittää Olli-Pekka Heinosta haastattelusta.

 

Jasmin Välimäki
Dimension päätoimittaja
pedagoginen kehittäjä

Katso haastattelu tästä:

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle