Neljän tieteen kisoissa viimeistä kertaa uudessa lukiossa

MAOL:in Neljän tieteen loppukilpailut järjestettiin tänä vuonna vastikään valmistuneen Otaniemen lukion tiloissa 8.-9.2.2020. Fysiikan kokeellinen osuus tehtiin kuitenkin lauantaina Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla, ja kemian kokeellinen osuus suoritettiin Kumpulan kampuksella.

Fysiikan loppukilpailuun osallistui viisi opiskelijaa Otaniemen lukiosta. Kokeellinen osuus koostui kahdesta tehtävästä, joihin molempiin oli aikaa yksi tunti. Ensimmäisessä tehtävässä piti määrittää sakkelin ominaislämpökapasiteetti ja toisessa laserin aallonpituus sekä CD-levyn uurteiden etäisyys toisistaan. Fysiikan teoreettinen osio pidettiin sunnuntaina Otaniemen lukiolla. Teoreettisessa osiossa teimme kolme tehtävää, joihin oli aikaa kaksi tuntia. Tehtävät käsittelivät monipuolisesti fysiikan eri osa-alueita.

Kemian puolella Otaniemestä oli kolme kilpailijaa, joista Aapo Haavisto ylsi palkintosijoille kolmen parhaan joukkoon. Kokeellisessa osassa näytteestä piti titraamalla määrittää glukoosin ja fruktoosin määrät. Kokeellinen osa oli haastava, mutta siitä sai opittua paljon uutta. Sunnuntaina teoreettinen osio tehtiin paperisesti. Kokeessa oli kuusi tehtävää, ja se kesti kaksi tuntia.

Yhteiskuvassa kaikki Otaniemen loppukilpailijat. (Kuva Anu Penttilä)

Roope Salmi osallistui matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan loppukilpailuihin. Kolmeen kilpailuun osallistuessa viikonloppu oli kiireinen: Matematiikan koe tehtiin lauantaina erikseen Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa juuri ennen fysiikan kokeellista osuutta. Sunnuntaina fysiikan teoreettisesta kokeesta siirryttiin suoraan Datatähti-, eli tietotekniikkakilpailuun. Aikaisempina vuosina Datatähti on pidetty viikonloppua edeltävänä torstaina, mutta tällä kertaa se jouduttiin pitämään viikonlopun aikana, nelituntisena viiden tunnin sijaan.

Ensimmäistä kertaa osallistuin Datatähteen kahdeksannella luokalla vuonna 2016. Loppukilpailuun pääsyyn riitti Python-kielen osaaminen ja kilpailuajan iltapäivien pyhittäminen miettimiselle, mutta loppukilpailun aikapaineessa en suoriutunut kovin hyvin. Datatähden kautta tutustuin kansainvälisiin kilpailuihin ja myös matematiikkakilpailuihin. 

Viime vuoden täpärän toisen sijan jälkeen ylsin vihdoin tänä vuonna Datatähden ensimmäiselle sijalle, täysillä pisteillä. Tietotekniikkakilpailuissa arvostelu tapahtuu automaattisesti ja kilpailijat näkevät saamansa pisteet välittömästi. Kun tiesin ratkaisseeni kaikki tehtävät, kävi jäljelle jäänyt aika pitkäksi. Sain kuitenkin tietää, että ratkaisuni kilpailun viimeiseen tehtävään ei oikeasti toiminut.

Automaattiarvostelun varjopuolena on, että palautettuja tietokoneohjelmia ei voida testata jokaisella mahdollisella syötteellä. Viimeisen tehtävän testitapaukset olivat siltä osin puutteelliset, että minun ohjelmani sai täydet pisteet, vaikka sen olisi pitänyt ratkaista vain yksi osatehtävistä. Testitapauksia ja arvosteluperusteita ei kuitenkaan ole tapana muuttaa kilpailun alettua, joten saamani pistemäärä oli lopullinen. Uskon, että kilpailun voitto ei kuitenkaan jäänyt tästä kiinni, koska aikaa ratkaisun korjaamiseen jäi runsaasti.

Matematiikkakilpailussa monet huomasivat selvän vaikeustason muutoksen viime vuoteen nähden. Ensimmäiset kolme tehtävää olivat melko helppoja, mutta viimeiset kaksi hyvin haastavia. Helppojen tehtävien lisääminen on varmaankin reaktio viime vuoden loppukilpailuun, jossa tehtävistä ei juurikaan saatu täysiä pisteitä.

Itseäni jäi matematiikassa harmittamaan viimeisestä tehtävästä saamani pistemäärä. Melkein heti kilpailuajan loputtua tajusin, kuinka paperille kirjoittamaani ratkaisua olisi voinut täydentää lyhyellä lisäyksellä valmiiksi todistukseksi. Ilmeisesti raadissa kuitenkin katsottiin, että en ollut tarpeeksi lähellä ratkaisua ansaitakseni enemmän pisteitä, tai todistuksen idea ei lopulta toiminutkaan.

Palkintojenjakoseremonia herätti haikeita tunteita, koska tämä oli viimeinen vuoteni Neljän tieteen kisojen parissa. Tilaisuus pidettiin myös tutussa paikassa Otaniemen lukiossa, jonne muutimme Olarista tämän lukuvuoden alussa. Katse suuntautuu nyt kuitenkin eteenpäin kansainvälisiin kisoihin, ensin pohjoismaiden ja Baltian alueen tietotekniikan ja matematiikan kisoihin keväällä, sekä sitten maailmanlaajuisiin kilpailuihin kesällä. Kilpailuihin valitaan Suomesta joukkueet erillisillä valmennus- ja valintaleireillä.

Roope Salmi ja muut Otaniemen kilpailijat

Kirjoittaja