Photo by Braden Barwich on Unsplash
Yleistä

Mörkö-Marko on nuorten esikuva

Nuoret ihailevat julkkiksia, urheilijoita ja perheenjäseniä. Tulokset selviävät tuoreesta Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 – tutkimuksesta.

Nuorten idoleissa on jonkin verran eroja, kun verrataan ketä tytöt ja pojat ihailevat. Poikien idoleita ovat erityisesti julkkikset ja urheilijat, tytöt taasen ilmoittavat ihailevansa eniten vanhempiaan tai isovanhempiaan. Nuoret mainitsevat nimeltä myös tubettajia.

”Suomen jääkiekkomaajoukkueessa on nyt maailmanmestaruuden myötä varmasti Marko ”Mörkö” Anttilan kaltaisia nuorten uusia idoleita. Oppilaitoksissa olisi hyvä miettiä, miten idoleita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi eri alojen vetovoimaviestinnässä. Hyvä esimerkki idolin antaman esimerkin voimasta on, että maalivahti Kevin Lankisen kerrottua lukuharrastuksestaan hänen suosittelemansa kirjaa on alettu varata kirjastoista. Medialla ja sosiaalisella medialla on suuri vaikutus myös nuorten jatko-opintopohdinnoissa”, Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa TenhunenRuotsalainen kertoo.

Nuoret suhtautuvat työhön innokkaasti

Työ on tärkeää toisen asteen opiskelijoille: yli neljä viidestä uskoo löytävänsä oman paikkansa työelämässä. Myös jatkuvan oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen käsitteet ovat nuorille tuttuja; mielekkäimmät tavat kehittää omaa osaamista ovat koulutus työn ohessa (49%) ja uudet työtehtävät (49%). Ainakin joka kolmas pyrkii lukemaan alaan liittyvää kirjallisuutta osaamisen ylläpitämiseksi.

Osaaminen ei ole pelkkiä taitoja, vaan myös oikeanlaista asennetta. Nuorten positiiviset tulevaisuuskäsitykset ja hyvä asenne heijastuvat suurena intona päästä mukaan työelämään. Yli 80 prosenttia nuorista odottaa innolla työelämää.

”Haastamme yritykset ja nuorta lähellä olevien organisaatiot tarjoamaan rohkeasti monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia nuorille. Vastavalmistuneilla ja toisella asteella opiskelevilla nuorilla on paljon vahvuuksia ja näkemyksiä, joita eri toimialojen edustajien tulee hyödyntää”, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Päinvastaisia odotuksia opintoja kohtaan

Nuorille esitetty kysymys ”Jos olisi yksi asia, mitä voisit muuttaa koulussa, mikä se olisi?” paljastaa lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten väliset erot opetuksen määrässä. Ammatillisissa oppilaitoksissa janotaan enemmän käytäntöä, lisää ja parempaa opetusta, kun taas noin joka viides lukiolainen kokee pakollisten aineiden määrän liian suurena. Lukiossa halutaan myös vähentää läksyjen määrää ja opiskeluun liittyviä paineita.

Opiskelijoilla on kuitenkin samansuuntaisia toiveita työelämätaitojen opettamisesta: toiselle asteelle kaivataan sekä lisää konkreettista työtä ja työelämätaitojen opetusta että ohjausta opinto- ja alavalintoihin. Työelämän ja opintojen tiiviimmän yhteyden tarpeesta ja kaipuusta kertoo myös kasvanut kiinnostus oppisopimuskoulutusta kohtaan – jopa 17 prosenttia ammatillisista opiskelijoista harkitsee hakeutuvansa oppisopimuskoulutukseen valmistumisensa jälkeen.

”Tuloksissa ilahduttaa erityisesti kaksi asiaa: nuorten halu lisätä työelämäyhteyksiä opintoihin sekä ammatillisten nuorten kunnianhimo opintojen ja opetuksen osalta. On tärkeää huolehtia siitä, että nuorten intoa oppimiseen ruokitaan ja että oppilaitos tarjoaa mahdollisuuksia tutustua työelämään eri keinojen avulla”, Tenhunen-Ruotsalainen kommentoi.

 

Viivi Ali-Löytty
Viestintäpäällikkö
Talous ja nuoret, TAT


Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2019 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 984 nuorta, joista ammatillisista oppilaitoksista oli 4 129 nuorta ja lukioista 5 165 nuorta. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.


 

Aloituskuva:  Braden Barwich / Unsplash

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle