LUMA-osaaminen on kemianteollisuuden kivijalka

Kemianteollisuudessa työskentelevistä yli puolella on tekniikan tai luonnontieteiden koulutus. Ala ei voi uudistua ja menestyä ilman vahvaa matemaattisluonnontieteellistä osaamispohjaa. Huoli LUMA-osaamisen tasosta nousi esiin Kemianteollisuus ry:n osaamiskartoituksessa viime vuonna.

Yritykset tarvitsevat parhaat osaajat, mutta alan koulutuksen vetovoima ei ole tyydyttävällä tasolla ponnisteluista huolimatta. Hyvää yhteistyötä LUMA-opettajien ja yritysmaailman kesken on tehty pitkään vetovoiman lisäämiseksi. Tänä päivänä yhteistyö on entistäkin tärkeämpää!

Osaamisen laatu kemianteollisuudelle työvoiman määrää tärkeämpää

Uutiset työvoiman saannin vaikeutumisesta ovat yleistyneet talouden nousukauden myötä. Työvoiman saatavuus on monella alalla viime aikoina koettu jopa kasvun esteeksi. Kemianteollisuuden osaamiskartoituksen mukaan alan yrityksissä ei ole ainakaan vielä koettu laajaa määrällistä osaajapulaa. Tilanteet tosin vaihtelevat yritysten välillä ja myös alueellisesti. Joidenkin ammattilaisten, kuten sähkö- ja automaatioasentajien, rekrytointi on ollut jo pitkään hankalaa useissa yrityksissä.

Toisaalta tilastot kertovat, että alan koulutuksen suorittaneista on myös ylitarjontaa. Kaikilta osin siis osaaminen ja yritysten tarpeet eivät kohtaa, vaikka koulutusjärjestelmään kokonaisuutena ollaan yrityksissä ehkä yllättävänkin tyytyväisiä (Kuva 1).

Kemianteollisuuden henkilöstöstä noin puolella on ammatillinen tutkinto. Korkeakoulututkinnon suorittaneita on runsaat 40%.  Osaamiskartoituksen tulosten mukaan rekrytoinnin koulutusrakenne pysyy lähivuosina nykyisen kaltaisena (Kuva 2).

LUMA-osaamiseen kaivataan laatua, syvällisyyttä ja laaja-alaisuutta

Kemianteollisuus ry:n osaamiskartoituksen mukaan alan työvoimahaasteet liittyvät etenkin osaamisen laatuun. Merkittävä huolen aihe yrityksissä on LUMA-osaaminen. Jopa puolet kartoitukseen vastanneista näkee toivomisen varaa vastavalmistuneiden osaamisessa.

Kemianteollisuuden ammattiosaaminen rakentuu luonnontieteiden ja tekniikan perustalle. Prosessinhoitajan työ on monessa yrityksessä vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää myös teoreettisten asioiden hallintaa. Yritysten kommenttien mukaan nuorten matemaattisen, analyyttisen ja loogisen ajattelun taidoissa on puutteita. Kokonaisuuksien ymmärtäminen ei myöskään ole aina toivotulla tasolla.

Korkeakoulutettujen osalta yrityksiä mietityttää osaamisen syvyyden ja laajuuden tasapaino. Monissa korkeakoulujen tutkinto-ohjelmissa laaja-alaisuutta on lisätty, mikä nähdään sinänsä hyvänä, monipuolista ja poikkitieteellistä osaamispohjaa vahvistavana tekijänä. Työelämässä tarvitaan moniosaajia, jotka hahmottavat kokonaisuuksia ja osaavat kommunikoida eri alojen ammattilaisten kanssa.

Myös syvällistä luonnontieteellistä ymmärrystä ja osaamista tarvitaan. Kemian innovaatioiden pohjana voi olla vain luonnontieteellisen osaamisen syvällinen hallinta ja kyky yhdistää luovasti tätä tietoa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Korkeakoulututkintojen menestyksellisen suorittamisen tueksi tarvitaan hyvää osaamispohjaa jo peruskoulu- ja lukiotasolta.

Osaamishaaste on myös vetovoimahaaste

Yrityksissä koetaan, että hyvän osaamistason ylläpitäminen edellyttää nyt entistäkin pontevampaa vetovoimatyötä. LUMA-talkoissa 1990-luvulla luonnontieteet ja matematiikka nousivat hetkeksi jopa valtiovallan huomion kohteeksi, mutta pysyvästi näiden aineiden suosiota ei saatu nostettua. Vaikeiksi ja pitkäjänteisyyttä vaativiksi koetut aineet jäävät usein valitsematta, kun helpompia vaihtoehtoja on tarjolla. Lähivuosina on mielenkiintoista nähdä, nostaako korkeakoulujen valintakriteerien painottuminen yo-tutkintoon LUMA-aineiden suosiota.

Monipuolista vetovoimatyötä on tehty pitkään niin teollisuudessa, liitoissa kuin muillakin foorumeilla, ja yhteistyö opettajien ja koulujen kanssa on ollut laajaa. Viesti kemian alan merkityksestä ja monipuolisuudesta ei kuitenkaan riittävästi tavoita nuoria.

Opetukseen kytketyt esimerkit kemiasta maailman keskeisten haasteiden ratkaisijana avaavat nuorelle opiskeltavan aineen eri tavalla kuin pelkkä teoriaopetus. Tähän suuntaan myös opetussuunnitelmat ovat onneksi kehittyneet. OPSien toteutuksessa yhteistyö LUMA-osaamista tarvitsevan teollisuuden kanssa on enemmän kuin tervetullutta.

Perusta luodaan opinnoissa – Työ opitaan työssä [Kemianteollisuuden osaamiskartoitus 2018] Kemianteollisuuden osaamiskartoitusta varten Innolink Research Oy haastatteli puhelimitse 153 Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten johdon edustajaa 126 yrityksessä. Lisäksi tehtiin 15 syvähaastattelua, joissa paneuduttiin erityisesti osaamisen laatuun, rekrytointeihin ja koulutusjärjestelmään kohdistuviin odotuksiin. Lue lisää Kemianteollisuuden uutisesta.

Kemianteollisuus näkee LUMA-aineiden opettajien roolin tärkeänä, ei vain itse substanssin opettamisen kannalta, vaan myös näiden aineiden merkityksen esiintuojana. Toivomme, että LUMA-opettajat vielä nykyistä rohkeammin kannustaisivat nuoria valitsemaan näiden alojen jatko-opintoja. Tärkeä viesti on, että luonnontieteiden ja tekniikan osaaminen avaa mahdollisuuksia monipuolisiin tehtäviin sekä teollisuudessa, tutkimuksessa että julkisella sektorilla.

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee väistämättä vaatimaan yrityksiltä uusia panostuksia, mutta myös peruskoulu- ja lukioyhteistyötä pidetään tärkeänä. Yrityshaastatteluissa kävikin ilmi, että moni yritys on huomannut opettajien – myös muiden kuin LUMA-opettajien – aktivoituneen yritysten suuntaan. Yhteistyö toimii silloin, kun kaikki mukana olevat kokevat sen hyödylliseksi.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta ala työllistää lähes 100 000 suomalaista. Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet. Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.