Toiminta

Kysely digitaalisista matematiikan ylioppilaskokeista MAOLin jäsenille

Matematiikan ylioppilastutkinto järjestettiin ensimmäisen kerran digitaalisena keväällä 2019. Syksyn 2019 kokeen jälkeen MAOLin jäsenille tehtiin kysely digitaalisista matematiikan ylioppilaskokeista. Kyselyyn vastasi 120 opettajaa, jotka edustivat 25 paikalliskerhoa (Kuva 1).

Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden opettajien määrät paikalliskerhoittain.

 

Käytettävät ohjelmistot

Matematiikan kokeen A-osassa oli kevään 2019 kokeessa käytössä yksi peruslaskin KCalc. Toukokuussa Abittiin lisättiin kaksi peruslaskinta GNOME-laskin ja SpeedCrunch, jotka olivat KCalcin lisäksi käytössä syksyn ylioppilaskokeen A-osassa. Kyselyyn vastanneiden opettajien eniten opetuksessa käyttämä peruslaskin oli SpeedCrunch (Kuva 2). Perusteluja valinnalle olivat mm. helppokäyttöisyys, selkeys, monipuolisuus ja mahdollisuus asentaa ohjelma eri käyttöjärjestelmien koneille.

Kuva 2. Opetuksessa käytettävät peruslaskimet käyttömäärien mukaisessa järjestyksessä.

 

Matematiikan kokeen B-osassa on käytössä viisi symbolisen laskennan ohjelmistoa: Casio ClassPad Manager, GeoGebra 5, GeoGebra 6, Texas Instruments TI-Nspire CAS ja wxMaxima. Eniten näistä käytetään ohjelmistoa GeoGebra 5 (Kuva 3).

Kuva 3. Opetuksessa käytettävät symbolisen laskennan ohjelmistot.

Suurimmalla osalla vastaajista on käytössä useampia symbolisen laskennan ohjelmistoja, mutta vastaajissa on myös yhden ohjelmiston käyttäjiä (Taulukko 1).

Taulukko 1. Opetuksessa käytettävien symbolisen laskennan ohjelmistojen yhdistelmät.

Symbolisen laskennan ohjelmistoista maksullisia ovat Casio ClassPad Manager ja Texas Instruments TI-Nspire CAS. Casion ohjelmiston valintaa perusteltiin useimmiten helppokäyttöisyydellä. Texas Instruments TI-Nspire CAS ohjelmiston valinta pohjautui useimmiten aikaisemmin käytössä olleeseen vastaavaan laskimeen. GeoGebran valintaa perusteltiin maksuttomuudella ja helppokäyttöisyydellä.

Taulukot

Paperinen MAOL-taulukko on sallittu ylioppilaskokeessa viimeisen kerran syksyllä 2020. Kyselyn mukaan suosituin opetuksessa käytettävä taulukko on MAOL-taulukot paperikirja (Kuva 4). Enemmistö kyselyyn vastanneista kannatti paperisen MAOL-taulukon sallimista syksyn 2020 kokeen jälkeen (Kuva 5).

Kuva 4. Opetuksessa käytettävät taulukot käyttömäärien mukaisessa järjestyksessä.

 

Kuva 5. Enemmistö kyselyyn vastanneista kannatti paperisen MAOL-taulukon sallimista syksyn 2020 kokeen jälkeen.
Kokeen rakenne

Enemmistö vastaajista piti kokeen rakennetta sopivana (Kuva 6). Jonkin verran toivottiin A-osan laajentamista ja kahden B-osan muuttamista yhdeksi.

Kuva 6. Enemmistö piti matematiikan kokeen rakennetta sopivana.
Kokeen tehtävät

Lyhyen matematiikan kokeita pidettiin sisältöjen suhteen paremmin onnistuneina kuin pitkän matematiikan kokeita. Molempia kokeita pidettiin sekä hyvinä että huonoina (Kuva 7 ja Kuva 8).

Kuva 7. Lyhyen matematiikan kokeen sisältöjen keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1-5.

 

Kuva 8. Pitkän matematiikan kokeen sisältöjen keskiarvo oli 2,8 asteikolla 1-5.

Ohjelmistojen käytön suhteen ensimmäiset digitaaliset matematiikan kokeet arvioitiin enemmän hyviksi kuin huonoiksi (Kuva 9 ja Kuva 10). Ohjelmistojen käyttöä pidettiin perustelujen mukaan sopivana, liian runsaana ja liian vähäisenä.

Kuva 9. Ohjelmistojen käyttö lyhyen matematiikan kokeissa.

 

Kuva 10. Ohjelmistojen käyttö pitkän matematiikan kokeissa.

Kokeen tehtävistä ja kehittämisestä annettiin runsaasti sanallista palautetta. Kaikki vastaukset on koottu yhteen ja MAOL välittää kyselyssä saadun tiedon ylioppilastutkintolautakunnalle. Kiitos kyselyyn vastanneille opettajille!

 

Riitta Salmenoja
Dimension päätoimittaja
Matematiikka- ja tietotekniikkatoimikunnan puheenjohtaja

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle