Kymmenen parasta malu-kirjaa
Opettajan on hyvä tuntea opettamiaan asioita vähän laajemmin ja syvällisemmin kuin pelkästään oppikirjan tekstin perusteella. Myös kehityskulkuja ja kulttuurisia yhteyksiä on hyvä ymmärtää. Kirjallisuutta on valtavasti, joten kyse on enemmän valinnan vaikeudesta kuin tiedon saannista.
Me kirjoittajat olemme kokeneet, että olemme saaneet vuosikymmenien varrella paljon apua ja iloa kirjallisuudesta. Halusimme siksi tarjota vinkkejä matemaattisten aineiden opettajille sopivista kymmenestä parhaasta kirjasta.
Heti alusta pitäen oli selvää, että kymmenen parhaan kirjan valinta ei olisi yksinkertaista. Sovimme että kumpikin tekee aluksi oman listansa lukemistaan suomenkielisistä matematiikan ja luonnontieteiden (malu) kirjoista.
Kaisan lista
David Bergamini: Lukujen maailma
Carl Boyer: Tieteiden kuningatar 1-2
Lewis Carroll: Liisa Ihmemaassa
Martin Gardner: Ongelmatarinoita
Darrell Huff: Kuinka tilastoilla valehdellaan
Robert Osserman: Kosmoksen runous
Theoni Pappas: Matematiikan ilot 1-2
John A. Paulos: Numerotaidottomuus
Esko Valtaoja: Ihmeitä
Hermann Weyl: Symmetria
Hannun lista
Carl Boyer: Tieteinen kuningatar, matematiikan historia 1-2
Richard Feynman: QED – Valon ja aineen ihmeellinen teoria
Lauri Kahanpää (Eukleides): Alkeet – kuusi ensimmäistä kirjaa eli tasogeometria
Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Fysiikan merkitykset ja rakenteet
Olli Lehto: Korkeat maailmat – Rolf Nevanlinnan elämä
Heikki Oja: Maailmankaikkeuden rakenne
Seymour Papert: Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito
Touko Perko: Kalevankadun Akatemia. Säätiö – A. I. Virtanen – Ravitsemus
George Pólya: Ratkaisemisen taito
Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle
Kun näitä kahta listaa vertaa, havaitsee ensimmäiseksi, miten ylivoimaisesta tehtävästä on kyse. Kymmenestä kirjasta vain yksi on kummallakin listalla. Syynä voi tietysti olla myös tarkoituksellisen väljä tehtävänanto, joka johti valintakriteerin ”malu” erilaiseen tulkintaan.
Todellisia ajattomia klassikoita kummallakin listalla on vain yksi matemaattis-luonnontieteellisestä opetuksesta riippumattoman luettelon Books that Changed History mukaan (Dorling Kindersley 2017): Kaisan listalla Liisa ihmemaassa ja Hannun listalla Eukleideen Alkeet. Listojen erilaisuus on yhtäältä hämmentävää, toisaalta rikkaus. Se osoittaa, miten valtavasti malu-kirjoja on ja miten erilaisista näkökulmista niitä voidaan lähestyä: etsiä vaikutuksen tehneitä kirjoja, klassikoita, mieltymyksiä, käyttöhyötyä tai ihan jotain muuta.
Kaisa sanoo listallaan olevan kirjoja, jotka ovat ainakin jossakin elämänvaiheessa tuoneet oivalluksia hänelle itselleen ja voisivat siten tuoda niitä myös jollekin muullekin.
”Listalla on kirjoja, jotka olen lukenut kauan sitten ja joista osan olen lukenut myöhemmin uudelleen. Toivoisin listan tuovan iloa ja ajatuksellisia oivalluksia ja elämyksiä muillekin. Silloin niitä voi hyödyntää myös opetuksessa. Valtaosa listani kirjoista löytyy edelleen kirjahyllystä, vaikka lahjoitin lähes kaikki matemaattisen alan kirjani Turun yliopistolle joitakin vuosia sitten. Kaikista en kyennyt luopumaan.”
Hannu etsi puolestaan kirjoja, jotka kattaisivat malu-aineet jotenkin tasapuolisesti ja joilla olisi sivistyksellistä antia opettajille.
”Jälkeenpäin katseltuna listani näyttää siltä, että sen sisältämät kirjat eivät välttämättä ole kaikki parhaita yksittäisinä kirjoina, mutta viitoittavat sitä suuntaa, josta matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajan kannattaisi mielestäni lukemistaan etsiä.”
Kaisan kommentit:
Hannun lista kertoo halusta kattaa malu-alue selkeillä perusteoksilla, kun taas omassa listassani etsin elämyksiä. Esko Valtaojan kirjoista olisin voinut valinta monta muutakin, mutta tämä tuo ehkä parhaiten esille asioiden ihmettelyn taidon. Sitä jokainen luonnontieteilijä tai matemaatikko tarvitsee.
Hauska oli havaita, että pari teosta Hannun listalta pyrki pontevasti omallekin listalleni, mutta valintoja piti tehdä. Lapset, tietokoneet ja ajattelemisen taito on toinen näistä ja Kirjeitä nuorelle matemaatikolle toinen. Kaikki valitsemani kirjat eivät ole uusia, ja osaa voi perustellusti sanoa vanhentuneeksi. Ne täyttävät kuitenkin sen kriteerin, että ovat jossain elämänvaiheessa tuoneet elämyksiä.
Hannun kommentit:
Ensivaikutelma Kaisan listasta on, että se painottuu enemmän matematiikkaan kuin luonnontieteisiin.
Paljon siinä on tuttua, mutta yllättävän monta – kolme – sellaista, jota en ole lukenut: Kuinka tilastoilla valehdellaan, Ihmeitä ja Symmetria. Lukemistani Kaisan listan kirjoista olisi mikä tahansa voinut olla omalla listallani, ellen olisi yrittänyt painottaa listaani edes jonkin verran tasapuolisesti malun lu-puolen suuntaan. Esimerkiksi Lukujen maailmaan liittyy suorastaan nostalgisia muistoja, sillä olen ostanut sen ensimmäisinä opettajavuosinani 1970-luvulla, tosin silloinkin muistaakseni alennusmyynnistä, sillä kirjat eivät olleet ensimmäisinä perheenperustajan ostoslistalla, vaikka olisivat kuinka haluttuja tahansa olleetkin. Se on edelleen kirjahyllyssäni.
Yhteinen lista (18)
Kymmenen kirjan tavoitteeseen pääseminen alkoi näyttää täysin mahdottomalta, sillä kummankin listan kaikille kirjoille tuntui olevan hyvät perustelut. Hannun listalta pudotettiin pois kolme, yksi siksi, että se oli jo Kaisan listalla, ja kaksi muuta jäljempänä esitettävistä syistä. Yksi lisättiin kummankin listan ulkopuolelta.
Lopulta 18 kirjan lista sai tämän muodon:
David Bergamini: Lukujen maailma
Carl Boyer: Tieteiden kuningatar 1-2
Lewis Carroll: Liisa Ihmemaassa
Richard Feynman: QED – Valon ja aineen ihmeellinen teoria
Martin Gardner: Ongelmatarinoita
Darrell Huff: Kuinka tilastoilla valehdellaan
Lauri Kahanpää (Eukleides): Alkeet – kuusi ensimmäistä kirjaa eli tasogeometria
Olli Lehto: Korkeat maailmat – Rolf Nevanlinnan elämä
Heikki Oja: Maailmankaikkeuden rakenne
Robert Osserman: Kosmoksen runous
Seymour Papert: Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito
Theoni Pappas: Matematiikan ilot 1-2
John A. Paulos: Numerotaidottomuus
George Pólya: Ratkaisemisen taito
Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan
Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle
Esko Valtaoja: Ihmeitä
Hermann Weyl: Symmetria
Yhteiseltä listalta jätimme tyylillisen yhtenäisyyden vuoksi pois kaksi Hannun listalla ollutta kirjaa.
Fysiikan merkitykset ja rakenteet kertoo fysiikan opetuksen lähestymistapojen pitkäaikaisesta tutkimuksesta. Siinä esitellään hahmottavan lähestymistavan periaatteelliset lähtökohdat. Niihin perustuvat didaktisen fysiikan kurssit muuttivat olennaisesti kurssin käyneiden opettajien opetustapaa. Kalevankadun Akatemia, Säätiö – A. I. Virtanen – Ravitsemus kertoo kemian nobelistimme Artturi Ilmari Virtasen tutkimustyöstä. Se kattaa myös koko biokemian tutkimuksen alun Suomessa ja on siten tärkeä osa suomalaista kemian historiaa.
Finna
Listojemme kirjoista ei ole mainittu kuin tekijä ja nimike, sillä niillä voi etsiä teosta sähköisistä hakemistoista.
https://www.finna.fi/Search/Home.
Haku antaa tiedot kirjasta, mutta kertoo myös, onko kirja saatavissa omasta aluekirjastostasi vai pitääkö tilata kaukolainaksi jostakin keskuskirjastosta. Finnan ylläpitäjä on Kansalliskirjasto. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa vielä oman aluekirjaston hakupalvelusta, esimerkiksi Lahden ympäristössä
vaikka yleinen Finna.fi ei antaisikaan viitettä sinne.
Finnassa on kaksi muutakin palvelua, joita voisi käyttää hyväksi matemaattisten aineiden opetuksessa. Oppimateriaalit-alasivun avointen oppimateriaalien kirjastossa on toista tuhatta materiaalinimikettä, niistä matematiikkaa 23, kemiaa 22 ja fysiikkaa 13. Oppiaine/tieteenala-luokituksessa ei ole tieto- ja viestintätekniikkaa, mutta tavoite- ja sisältöalue- sekä aihe-luokissa on digitaalisuuteen viittaavia ryhmiä.
Finna Luokkahuone voisi myös olla hyvinkin hyödyllinen. Tosin sen valmiissa aineistopaketeissa ei ole nykyisellään (helmikuussa 2021) mitään matemaattisiin aineisiin liittyvää. Ketä sellaisten pakettien kokoaminen kiinnostaisi? Sen sijaan Suosikkilista (alalehdellä Vinkkejä opettajalle) tarjoaa jokaiselle opettajalle helpon tavan koota omaan opetukseen sopivia materiaaleja. Voit tehdä omia suosikkilistoja ja jakaa ne linkin kautta oppilaillesi tai kollegoillesi. Lisääminen listalle on äärimmäisen helppoa. Kirjaudu Finnaan, tee haku ja napauta nastan kuvaketta haluamasi kirjan kohdalla.
Kun kymmenen parhaan malu-kirjan listan tekeminen epäonnistui surkeasti, niin teimme korvikkeeksi kaksi suosikkilistaa:
https://www.finna.fi/List/920354
https://www.finna.fi/List/920756
Näistä ensimmäisessä on matematiikan ja toisessa luonnontieteiden kirjoja.
Yhtään kemian kirjaa ei yhteisellä listallamme ole. Tämä johtuu siitä, että emme ole työuriemme loppupuolella olleet tekemisissä kemian opetuksen kanssa. Puute on kuitenkin korjattu jälkimmäisellä Finnan suosikkilistallamme.
Loppupohdiskelua
Kunnianhimoinen yrityksemme osoitti, että kymmenen parhaan matematiikan ja luonnontieteiden kirjan valitseminen on täysin mahdotonta. Kirjoja on niin paljon. Ja lukijoiden tarpeita samoin. Pitäydyimme vain malu-opettajille hyödyllisissä, suomenkielisissä kirjoissa. Muiden kielten mukaan ottaminen olisi räjäyttänyt valinta-avaruuden käsittämättömän suureksi. Paljon erinomaisia kotikirjahyllyjemmekin kirjoja jäi siten tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Paljon puhutaan nykyään kirjojen katoamisesta. Kukaan ei tiedä tulevasta edes lyhyellä aikavälillä, mutta kirjoitettu teksti säilynee vielä ainakin kymmeniä, jos ei peräti satoja vuosia eräänä tiedonlähteenä. Äänikirjojen suosio kasvaa ja jossain vaiheessa osa tässäkin esillä olevista kirjoista voi olla tai tulla äänikirjoiksi. Osa on e-kirjoina jo nyt, koska ne ovat niin vanhoja, että ne on saatettu kaikkien saataville.
