Lukuvinkkejä

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kansalliskirjaston digitaalinen lehtikirjasto on jo pitkään tarjonnut sataa vuotta vanhemmat sanoma- ja aikakauslehdet digitoituina vapaaseen käyttöön. Nyt saataville on tullut kirjoja ja muutakin materiaalia. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kenen tahansa kansalaisen osallistumiselle tieteen ja tutkimuksen tekemiseen. Eikä kotikoneelta tai omalta mobiililaitteelta selattavien historiallisten julkaisujen merkitys ajanvietteenäkään ole kulttuurisesti merkityksetöntä laajan kansainvälisen viihdetarjonnan vaihtoehtona.

Palvelut on koottu Digitaaliset aineistot -sivustoksi https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Avoimessa verkkokäytössä on yli 13 miljoonaa sivua sanoma- ja aikakauslehtiä vuosilta 1771–1929. Kopioston kanssa tehty sopimus takaa käytön jatkumisen vuoden 2020 loppuun, mutta jos palvelu osoittautuu tarpeelliseksi ja sitä käytetään, niin epäilemättä se muodostuu pysyväksi. Lehtien lisäksi saatavissa on paljon digitoituja kirjoja ja pienpainatteita.

Aineistojen digitaalisuuden merkitys ei ole vain lähteiden saatavuudessa, vaan myös ja erityisesti tiedon hakemisen helppoudessa ja monipuolisuudessa tietokantojen hakutoimintojen avulla.

Digitaaliset aineistot -palvelussa voidaan nimittäin myös kirjoihin kohdistaa samanmuotoisia hakulauseita kuin aikaisemmin sanomalehtiin. Erityisen hyödyllisiä ovat sumeat haut, koska silloin käyttäjän ei tarvitse tietää sanan tarkkaa kirjoitusasua tai taivutusmuotoa.

Lehtipoimintoja

Hakua on kyllä rajattava nopeasti joko ajan tai aiheen suhteen, sillä esimerkiksi kahden sanan sumealla haulla ”matemaattisten aineiden” saadaan koko aineistosta yli 700 000 osumaa, joissa siis jompikumpi sanoista esiintyy. Jos vaaditaan molemmat sanat, saadaan runsaat 6 500 osumaa. Jos sanat pannaan hakulauseessa lainausmerkkeihin, jolloin haetaan ilmausta, niin saadaan vieläkin noin 1 500 osumaa, näistä kirjoissa 26 osumaa, aikakauslehdissä 162 ja sanomalehdissä 1 279. Kirja- ja aikakauslehtiosumat on vielä mahdollista selata läpi, mutta sanomalehtihakua on vielä tarkennettava.

Matemaattisiin aineisiin kohdistuvat lehtimaininnat ovat kovin kirjavia. Vanhin on kertomus Kruununkylän kansanopiston toiminnasta Kansanopisto-lehden kesäkuun numerossa 1892.

Käsiterajat eivät ole samat kuin nykyisin, sillä luonnontieteissä on mukana muun muassa terveysoppi ja matematiikassa maanmittaus. – Tätä kirjoitettaessa (toukokuussa 2019) tuorein maininta on Käkisalmi-lehdessä lokakuussa 1967 ilmestynyt muistelma 1920-luvulta; siinäkään ei ole kyse oppisisällöistä tai oppimisesta, vaan siitä, että muistelija sai korotetuksi sekä matematiikan että luonnontieteen todistusarvosanaansa laulamalla kaksi laulua Käkisalmen yhteiskoulun yleisöjuhlassa.

Tidskriften utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland kirjoitti vuonna 1912 (n:o 7, s. 34) matematiikan opettamisesta suomeksi näin:

”… kuuluu yleissivistykseen, joka on tärkeä jokaiselle ihmiselle, myös matemaattisten metodien ja todistusten sekä matemaattisten järjestelmäin ja prinsiippien tuntemus. – – Työskentely matemaattisten aineiden alalla kysyy kyllä paljon mielikuvitustakin, mutta sen täytyy aina samalla yhtyä loogilliseen ajatteluun. – – Matematiikan opetuksella on siksi ominainen voima kehittää yleistä ajatuskykyä ja samalla suuri henkeä rikastuttava merkitys.”

Matematiikan opetukseen ja sen merkitykseen kohdistui myös kritiikkiä. Kirja-arvostelussaan Vartija-lehden toimitussihteeri Kaarle Aro sanoi näin (28. vsk. toukokuu 1915 s. 134): ”Yleisesti moititaan koulujen matematiikan oppimäärää, eikä suinkaan aiheettomasti. – – Usein ylioppilaskokelaat eivät kykene laskemaan aivan yksinkertaista aritmeettista laskua – – Miksi? Siksi, että heidän on täytynyt lukea algebraa, geometriaa ja trigonometriaa, sekä näiden varsinaisten matemaattisten aineiden lisäksi fysiikkaa ja ehkä vielä kemiaakin. Siten täytyy oppilaiden ahmia kuolleita kaavoja, joille ei koulussa ennätetä eloa antaa ja joita useimmat oppilaista eivät milloinkaan elämässään enään ylioppilastutkinnon jälkeen tule tarvitsemaan”.

Digitoidut kirjat

Kirjoja digitaalisissa aineistoissa on useassa kokoelmassa. Esimerkiksi klassikkokokoelmassa on yli 1 300 kirjaa vuosilta 1810–1963 ja maantiedettä ja matkailua -kokoelmassa yli 600 lähinnä Suomea käsittelevää kirjaa vuosilta 1810–1904. Kiinnostavimmat opetuksen kannalta voisivat olla kirjahistorian kokoelman kasvatusosuuden 200 kirjaa. Sen pääpaino on kuitenkin kaukana historiassa, erityisesti 1700- ja 1800-lukujen kristillisessä kasvatuksessa: katekismuksia, raamatunhistorioita ja pyhäkouluaineistoa. 1900-luvun alusta on aapisia sekä lapsille ja nuorille suunnattuja, moraalisia, siveellisyyteen ja raittiuteen kehottavia opaskirjoja.

Ratkaisu on sikäli perusteltu, että 1800- ja varsinkin 1700-luvun kasvatus oli niin uskonnollispainotteista, että muuta kirjallisuutta oli hyvin vähän. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1850 kiellettiin yhteiskuntapoliittisista syistä julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta.

Selityksenä digitoitavien kirjojen valinnalle voisi myös olla se, että ensi vaiheessa on tuotu tarjolle julkaisuja, joita ei saa mistään muualta ja joiden tutkiminen fyysisinä kirjoina tuhoaisi vähitellen ehkä sen ainoankin olemassaolevan kappaleen. Tämä koskee esimerkiksi Turun akatemian väitöskirjoja 1700-luvulta, siis kaukana nykyopettajan kiinnostuksenkohteista. Viitteitä matemaattis-luonnontieteelliseen kulttuuriin niissäkin tosin on, esimerkiksi maailmankuuluun tähtitieteilijäämme ja matemaatikkoomme Anders Lexelliin.

Tietojen etsiminen siltä ajalta vaatii aikansa kirjoitustavan ymmärtämistä tai sumeaa hakua, sillä tarkat haut ”matematiikka” tai ”matematik” eivät anna yhtään tulosta 1700-luvulta. Sen sijaan ”mathematic” antaa lähes 200 osumaa, kaikki latinankielisiä akateemisia väitöskirjoja tai viittauksia niihin. Väitöskirjan sisältö ei tosin välttämättä matemaattinen, vaan siinä saattaa olla vain viittaus esimerkiksi Newtonin kirjoihin Opticœ (Optiikka) tai Principia Matematica.

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutetuissa kokoelmissa on oppimateriaalin osalta pääosin samanlainen painotus. Vaikka peruskouluajaltakin on mukana myös oppikirjoja ja opetusoppeja esimerkiksi uskonnosta ja historiasta, niin matemaattisia aineita edustaa pelkästään vuodelta 1970 oleva Kouluhallituksen kokeilu- ja tutkimustoimiston POPS-opas 6: Matematiikka. Aika vähän, kun kokoelmassa on kuitenkin lähes 14 000 julkaisua.

MAOL

Haku ”Matemaattisten aineiden opettajien liitto” antaa vain yhden osuman, jossa kerrotaan, että Suomen teiniliiton ”kilpailutoimintaan liittyi v.1959 keskikoulun kahden ylimmän luokan oppilaille järjestettävät matematiikkakilpailut”, missä yhteistyökumppaneina olivat MAOL ja Säästöpankkiliitto (Teinin kirja 1964 s. 22–23).

”Matemaattisten aineiden aikakauskirja” antaa vastaavasti seitsemän osumaa, kaikki vain viittauksia MAA;n artikkeleihin eri julkaisujen kirjallisuusluetteloissa. Itse lehti on kyllä digitoitu vuoteen 1944 asti, mutta se ei ole vapaasti luettavissa verkossa, koska lehti perustettiin vasta vuonna 1937. Vapaakappalekirjastojen tietokoneilla sitä voi lukea tai verkossa korkeakoulujen Haka-tunnuksilla. Dimensio-lehdestä on vapaasti verkossa luettavissa vain tämä, tämän vuoden sähköinen vuosikerta. Sen sijaan lähes kolme tuhatta artikkelia vuosilta 1978–2018 on haettavissa nimekkeinä Arto-artikkeliviitetietokannasta: tarkennettu haku, hakusana ”dimensio”, hakutyyppi ”artikkelit (julkaisusta)”.

Dimensio-lehden sähköistämisen yhteydessä on pohdittu vanhojen numeroiden saattamista julkisesti saataville. Kuitenkin Dimensio-lehti ja erityisesti sen edeltäjä Matemaattisten aineiden aikakauskirja ovat niin merkittävä osa suomalaisen koulutuksen ja matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin historiaa, että vastuu ei voi jäädä yksittäisen yhdistyksen vastuulle. Kansalliskirjasto tarvitsisikin ilmeisesti sellaisen digitoinnin rahoitukseen osallistuvan yhteistyökumppanin, jota kiinnostaisi matemaattis-luonnontieteelliseen kasvatukseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvä kansallinen kulttuuriperintö.

 

Hannu Korhonen
Orimattila

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle