Puheenvuoro

Haastattelu: Ville Aitlahti, opettaja ja tubettaja

Olet julkaissut YouTubessa opetusvideot kaikkiin lukion pitkän ja lyhyen matematiikan kursseihin. Miten aloitit videoiden teon?

Halusin kokeilla yksilöllisen etenemisen mallia matematiikan kursseillani, jossa jokainen opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa niin, että opettajana minulla olisi enemmän aikaa tukea jokaisen henkilökohtaisia tarpeita matematiikan oppimisessa. Halusin, että opiskelijoillani on kuitenkin mahdollisuus seurata tutun opettajan opetusta, vaikka asiaa ei yhteisesti käytäisikään läpi. Ratkaisu tähän oli tehdä opetusvideot eri aiheista.

Oliko tavoitteesi heti tehdä opetusvideot kaikille kursseille?

Tein videot kursseihin aina, kun ne olivat tulossa opetettavakseni. Näin syntyi videot suurimpaan osaan lukiokursseja. Parin vuoden jälkeen aloin saada opettajilta ja opiskelijoilta kyselyitä, milloin julkaisisin videot johonkin tiettyyn kurssiin, josta videot vielä puuttuivat. Näin päädyin tekemään videot lopulta kaikkiin kursseihin, vaikka ihan jokaista en edes itse opettanut omassa työssäni.

Onko videoidesi huippusuosio ollut yllätys?

Kyllä se on ollut iso yllätys, että niistä on tullut niin suosittuja. Saamani palautteen perusteella niille on ollut kuitenkin selvä tarve.

Mikä mielestäsi on opetusvideoiden rooli matematiikan opetuksessa? Korvaako opetusvideo opettajan?

Monet kokevat matematiikan opiskelun erittäin vaikeaksi vain itse lukemalla kirjasta – he tarvitsevat jonkun joka selittää asiat heille. Tällöin esimerkiksi sairaspoissaolotapauksissa opetusvideot voivat olla pelastus opiskelijalle. Ylipäänsä opetuksen toistettavuuden mahdollistuminen on opetusvideoiden iso hyöty. Lisäksi opetusvideot voivat auttaa jo edellä mainitussa yksilöllisessä etenemisessä sekä tuoda vaihtelua ja erilaista tyyliä opiskeluun.

Opetusvideot voivat tarjota opettajan selityksen jostain tietystä matematiikan aiheesta mutta ne eivät kuitenkaan voi korvata opettajaa, jonka rooli oppimisessa on hyvin moninainen. Videot eivät esimerkiksi pysty korvamaan opettajan ja opiskelijan vuorovaikutusta ja esimerkiksi antamaan opiskelijalle palautetta hänen etenemisestään tai vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Kontaktiopetuksen ja opetusvideoiden vastakkainasettelu on mielestäni turhaa – molemmille löytyy paikkansa!

Onko asioiden opiskeleminen oppikirjoista vanhanaikaista?

En ajattele, että oppikirjasta opiskelu olisi mitenkään vanhanaikaista. Totta on, että monet haluavat nykyään mieluummin katsoa kirjan esimerkin videona kuin lukea sen. Sähköiset materiaalit voivat nykyään monipuolistaa perinteistä oppikirjaa huomattavasti. Ne eivät sulje toisiaan mitenkään pois.

Työskentelet lukion matematiikan lehtorina ja jaat kurssiesi opiskelu- ja opetusmateriaalit vapaaseen käyttöön opiskelijoille ja opettajille. Miksi päädyit jakamaan materiaalisi vapaaseen käyttöön? Käytätkö työssäsi muiden jakamia materiaaleja?

Koin oman opettajatyöni alun raskaaksi, koska kaikki materiaalit piti tehdä aivan nollasta ja tietenkään rutiinia kurssien sisältöihin ei vielä ollut olemassa. Kun olin urani alun selättänyt, päätin jossain vaiheessa tehdä nettisivuston, www.matikkamatskut.com, johon aloin laittamaan tekemiäni materiaaleja julkisesti katsottavaksi ja käytettäväksi. Ajattelin, että ehkä joku uransa alussa oleva tai miksei jo kokeneempikin opettaja voisi niistä jotain vinkkiä tai apua saada.

Itsekin olen käyttänyt paljon toisten tekemiä materiaaleja mm. Opetus.tv:n opetusvideoita, kollegoiden kokeita sekä monisteita ja valmiita GeoGebra-appletteja.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa pitkästä matematiikasta saa enemmän pisteitä kuin lyhyestä matematiikasta. Onko kaikkien pakko opiskella pitkää matematiikkaa? Millä perusteella opiskelijan pitäisi tehdä valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä?

Kaikkien ei missään nimessä pidä lukea väkisin pitkää matematiikkaa. Paremmin arvosanoin kirjoitettu lyhyt matematiikka voi antaa opiskelijavalintoihinkin paremmat pisteet kuin penkin alle mennyt pitkä oppimäärä. Pyrin toki rohkaisemaan opiskelijoita valitsemaan pitkän matematiikan varsinkin tilanteissa, joissa he ovat epävarmoja valinnastaan. Kun aikoinaan itse aloitin lukion, ajattelin että en ehkä pärjäisi pitkässä matematiikassa mutta päätin kuitenkin kokeilla sitä. En ole katunut! Tärkeä valintakriteeri on aito halu nähdä vaivaa opintojensa eteen.

Mikä on mielestäsi kaunein matematiikan kaava?

Kyllä yleisestikin matematiikan kauneimmaksi kaavaksi tituleerattu Eulerin identiteetti, $e^{i\pi}+1=0$, on todella kaunis. Minua viehättää kovasti siitä kompaktisti löytyvät Neperin luku $e$, pii, imaginaariyksikkö $i$ sekä yhteen- ja kertolaskun neutraalialkiot 0 ja 1.

Miten motivoit matematiikkaa vihaavaa opiskelijaa matematiikan opiskeluun?

Yritän johdattaa opiskelijaa onnistumisen kokemusten äärelle, sillä yleensä viha johtuu onnistumisten puutteesta. Pienikin onnistumisen kokemus voi avata hieman lukkoja. Opetusvideoissani puolestaan pyrin luomaan rennon tunnelman ja tekemään matematiikan näin helpommin lähestyttäväksi.

Miten tarjoat lahjakkaille opiskelijoille riittävästi haasteita?

Tästä tunnen jatkuvasti huonoa omaatuntoa. Oppitunneilla koen, että fokus on pidettävä lähes kokonaan aivan perusasioissa ja niissäkin on yleensä todella paljon tekemistä. Olen päätynyt ratkaisuun, jossa olen jakanut kurssieni tehtävät eri kategorioihin: perus-, taitaja- ja mestaritehtäviin. Opiskelijat saavat valita itse tavoitteisiinsa sopivimpia tehtäviä ja rohkaisen lahjakkaimpia valitsemaan tehtäviä haastavimmista kategorioista.

 

Kysymykset Riitta Salmenoja

Print Friendly, PDF & Email
Takaisin etusivulle