Varga–Neményi-yhdistyksen neljännen luokan matematiikan oppikirja Matematiikkaa 4a julkistettiin marraskuisena perjantai-iltana Balassi-instituutissa Helsingissä. Opetusmenetelmän tie Unkarista Suomeen on ollut pitkä sekä ajallisesti että pedagogisesti, mutta kirjantekijöiden mukaan antoisa ja tuloksekas. ”Ensimmäinen kohtaamiseni unkarilaisen matematiikanopetuksen kanssa oli toukokuussa 1999, jolloin aika lailla sattumalta pääsin mukaan opintomatkalle Budapestiin”, kertoo Anni Lampinen, yksi nyt…
-
-
Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä III
Lohkon d ylimmälle riville, keskiviivan oikealle puolelle sijoittuu viisi tärkeää alkuainetta: rauta, koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki. Kolmen ensimmäisen kemialliset merkit ovat Fe–Co–Ni, eli melkein ”Pe–co–ni” (makkara), jonka jälkeen tuleekin KU(pari)SI(nkki), eli Cu–Zn. Miksi sitten pekoni-makkara, eikä pelkkä pekoni? Yksi syy löytyy elektronegatiivisuusarvoista: alkuaineilla Fe–Co–Ni on kaikilla sama elektronegatiivisuusarvo (1.8)–(1.8)–(1.8),…
-
Jaksollisen järjestelmän synnystä 150 vuotta
Aivan kuten Dmitri Mendelejev aikoinaan minäkin heräsin eräänä keväisenä aamuna nähtyäni unta alkuaineista ja niiden järjestyksestä. Koska Mendelejev oli jo 150 vuotta sitten järjestänyt alkuaineet jaksollisen järjestelmän mukaiseen järjestykseen, minun ei sitä enää tarvinnut tehdä. Unessani olin kuitenkin keksinyt oppilaideni kanssa pelin. Tuo unessa näkemäni peli oli strategiapeli, jossa kerättiin metalliatomeja…
-
Pulmasivu
Pulmasivujen ratkaisut: https://maol.fi/materiaalit/
-
Muovit myrkyttävät ympäristöämme
Päijät-Hämeen Kemistien vuosittainen yleisöluento pidettiin tänä vuonna tavallista juhlavammissa merkeissä Lahden tiedepäivien yhteydessä osana Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlaohjelmaa. Luennoitsijana oli Helsingin yliopiston Lahden kampuksen professori Stephan Pflugmacher Lima, jonka erikoisalana on akvaattinen ekotoksikologia kaupunkiympäristössä. Meneillään on tutkimus, jossa verrataan luontoon joutuvan muovin vaikutuksia kolmessa kaupungissa: Singaporessa, Etelä-Afrikan Port Elisabethissä ja…
-
Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä II
Latvialais-amerikkalaisen kemistin Edward G. Mazursin (1894–1983) intohimona olivat alkuaineiden jaksolliset järjestelmät. Ei siis ainoastaan se meille tuttu kahdella sivutornilla varustettu suorakaide, vaan kaikki mahdolliset tieteen piirissä julkaistut 2- ja 3-ulotteiset skeemat, joissa alkuaineet on järjestetty jonkin logiikan pohjalta ominaisuuksiensa mukaiseen systeemiin. Alabama University Pressin 1974 julkaisemassa teoksessa Graphic Representations of the…
-
Lukuklaani-hanke ja -tutkimus tukevat nuorten lukemista
”Vaikka olenkin matematiikan opettaja, ymmärrän lukemisen merkityksen. Kohtahan oppilaat eivät osaa lukea muutamaa lausetta, mitä tehtävässä kysytään.” Näin ilmaisee huolensa eräs Lukuklaani-kyselyyn vastanneista. Suomalaisnuorten lukutaito onkin laskenut jatkuvasti. Ongelma on merkittävä, sillä lukutaito vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppimiseen, ja kirjoja lukevat nuoret erottuvat oppimistuloksissa selkeästi vähemmän lukevista. Tutkimusten mukaan erityisesti kokonaisteoksen lukeminen,…
-
Konkreettisia kokemuksia algebran pohjaksi
Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle merkitsee matematiikan opiskelussa suurta hyppäystä monella tavalla, matematiikassa erityisesti sen takia, että konkreettisesti miellettävään matematiikkaan tulee uusia abstrakteja aineksia. Muutoksen ei tarvitsisi olla jyrkkä, sillä algebraankin on olemassa konkreettista ajattelua tukevia opetusvälineitä. Joskus aikanaan vuosia sitten olin kirjannut muistiin kokemuksiani seitsemännen luokan algebran opettamisesta. [1] [2].…
-
Tekoälyn perusteita verkossa
Helsingin yliopiston ja ohjelmistoyritys Reaktorin tekoälykurssille on ilmoittautunut 230 000 ihmistä 110 maasta. Kurssi on ilmainen ja kaikkien käytettävissä verkossa. Päämäärä on kunnianhimoinen, sillä vuoteen 2020 mennessä pyritään kouluttamaan prosentti koko maailman väestöstä, tänä vuonna prosentti suomalaisista! Reaktor Innovations Oy eli Reaktor on parin kymmenen vuoden ikäinen, suomalainen IT-asiantuntijapalveluita, ohjelmistokehitystä sekä…
-
Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä I
Kemiassa tutustutaan jaksollisen järjestelmän systemaattiseen rakenteeseen ja niihin alkuaineatomien ominaisuuksiin, joihin järjestelmän tavallisin esitystapa perustuu. Alkuaineita ei ole istutettu vakiintuneille paikoilleen mielivaltaisesti, vaan kunkin sijainnille on selkeät perusteensa. Pystysuunnassa olevien pääryhmien numero kertoo alkuaineatomin ulkoelektronien lukumäärän ja elektronikuorien lukumäärä kertoo mihin jaksoon eli vaakariviin kyseinen atomi kuuluu. Atomin viimeisenä täyttyvän…
