• Opetus

    Matematiikan opetuksen historiaa: kolmen miehen laskuopit1

    Aikaa kansakoulun perustamisesta 1866 vuoden 1925 opetussuunnitelmiin voitaisiin oppisisältöjen perusteella kutsua laskennon ja mittausopin opettamisen ajaksi. Kansalaisten piti oppia laskemaan sujuvasti elämässään tarvitsemiaan käytännön asioita, mittaamaan oikein, tulkitsemaan mittaustuloksia ja tekemään tarvittavia yksikkömuunnoksia. Tuleville opettajille opetettiin seminaarissa, kuinka heidän tulee tarkasti noudattaa matematiikan oppikirjaa, joka on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman…

  •    
  • Opetus

    Matematiikan opetuksen historiaa: laskentoa maalaiskansakoulussa

    ”Laskento on oppiaine, jossa on edetty paljolti hapuillen ja jonka tulokset usein ovat osoittautuneet vähemmän tyydyttäviksi  — oppilaat unohtavat liian helposti laskutaitonsa tai eivät osaa käyttää sitä itsenäisesti ilman opettajan ohjausta. Pääsyy on se, että laskuharjoittelu on muodostunut liian yksipuoliseksi, mekaaniseksi ’taululla laskemiseksi’ (tafelräkning).” Näin kirjoitti kansakouluntarkastaja K. W Forsman…

  •    
  • Opetus

    Talousosaamisen PISA 2018 – Talousosaamisella vahva yhteys lukutaitoon ja matematiikan osamiseen

    Talousosaamisessa ja muissa PISA-arviointialueissa menestyminen ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Lukutaito ja matematiikan osaaminen olivat kumpikin merkitseviä talousosaamisen selittäjiä kaikissa osallistuneissa maissa. Suomessa matematiikan osaaminen oli vielä lukutaitoakin vahvempi talousosaamisen ennustaja. Suomalaisnuoret osoittivat vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä toukokuussa julkistetussa talousosaamisen PISA-tutkimuksessa. Tutkimustulokset julkistettiin yhtä aikaa 20 maassa. Suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin…

  •    
  • Opetus

    Throwback lukion etäopetukseen

    ”Zoom, Teams, GoogleMeets, AC, Moodle…..”. Kun tieto etäopetuksesta kantautui minulle, kartoitin viikonlopun aikana eri alustojen uhat ja mahdollisuudet ja lopulta päädyin Teamsiin, koska sinne oli helpoin jakaa opiskelijoille esimerkiksi kurssisuunnitelmat, muistiinpanot ja tehtävät. Yhtäkkinen muutos oli aikamoinen työmaa ja toteutusaikataulu lähes mahdoton, mutta yhtään oppituntia ei ole tehty hukattavaksi. Ensimmäiset…

  •    
  • Opetus

    Matematiikkaa ja taidetta opettajille

    Koulumatematiikan mielletään koostuvan luvuista ja laskemisesta, kuvioista ja kappaleista, polynomeista ja yhtälöistä, derivaatoista ja integraaleista. Kuitenkin matematiikan yhteydet muihin kulttuurin alueisiin ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämiseksi ja matematiikan merkityksen [1] osoittamiseksi. Oppiminenkaan ei ehkä aina ala sujuvimmin matematiikan omista käsitteistä, vaan toiminnallisesta osallistumisesta ja ympäristön hahmottamisesta [2]. Taide tarjoaa tähän monenlaisia…

  •    
  • Opetus

    Matemaattiset aineet sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijaprojektissa

    Insinöörikoulutuksen alkuvaiheessa matematiikan ja fysiikan opinnoilla pyritään varmistamaan riittävät valmiudet ammatillisten taitojen opiskeluun. Tällöin on tärkeää, että luonnontieteen oppisisällöt kytkeytyvät sujuvasti kulloiseenkin tekniikan alaan mm. käytännönläheisten esimerkkien kautta. Yksi keino välttää matematiikan ja fysiikan tarpeeton erillisyys ammattiopinnoista on niiden liittäminen alakohtaisesti valitun projektiaiheen käsittelyyn. Toisaalta insinöörin käytännön työhön läheisesti liittyvän…

  •    
  • Opetus

    Askartelua ja aivojumppaa: monitahokkaita 2

    Monitahokkaan rakentaminen on helpointa ehkä tasoon levitetystä pinnasta lähtien (piirros paperille tai pahville, tehtävät 1-3 jäljempänä).  Rakentamiseen on myös paljon kaupallisia rakennussarjoja: rakentelulevyjä, magneettikiinnitteisiä sauvoja jne. Eniten vapauksia rakenteluun antavat yksikertaiset materiaalit kuten esimerkiksi hammastikut, joiden liittämiseen voidaan käyttää pihlajanmarjoja, sinitarrapallukoita, vaahtokarkkeja tai lakritsinpaloja. Hietakummun ala-asteen koulun viidesluokkalaisten tekemissä töissä…

  •    
  • Opetus

    ”Miten meni noin niinku omasta mielestä?” – minuuttipaperi itsearvioinnin välineenä

    Uusi lukion opetussuunnitelma edellyttää opiskelijoiden oppimisen formatiivista arviointia ja opettajan tuella toteutettua itsearviointia. Tähän tarjoaa mainion työkalun ns. minuuttipaperi (one-minute paper), jonka käyttöä esitellään tässä kirjoituksessa. Itsearviointi ja opetussuunnitelma Itsearviointi tarkoittaa omien tietojen, taitojen ja suoritusten tarkastelua. Tätä tapahtuu luontaisesti kaikkialla elämässä, mutta oppimistilanteessa sillä on erityisen suuri merkitys. Itsearviointi…

  •    
  • Opetus

    Mitä jäi käteen perusopetuksen etäopetusajasta?

    Etäopetuksen alkuhaasteista selvittyämme, aloin melko nopeasti huomata, että etäopetus sopi joillekin hyvin, toisille taas ei. Teknisten ongelmien taakse oli helppo ”piiloutua”, laittaa viesti WhatsAppiin, että linkki ei toimi. Soitto kotiin ja onneksi moni haaste ratkesi. Tunnit aloitin monesti Meetillä, jossa kuulostelin tuntemuksia ja siirryttiin uuteen aiheeseen. Fysiikan simulaatiot pelastivat kokeellisuuden…

  •    
  • Opetus

    Lukion fysiikan opiskelijoiden suhtautuminen sähköisiin työkaluihin

    Ainedidaktisen seminaarin työssäni tein tutkimuskyselyn lukion fysiikan opiskelijoille, selvittääkseni heidän suhtautumistaan opiskelun tukena käytettäviin sähköisiin työkaluihin. Positiivisen suhtautumisen ehtona on valinnanvapaus digitaalisten ja perinteisten menetelmien välillä. Lukio-opetuksen digitalisaatio Tietokoneet vakinaistuivat lukioiden opetukseen jo 1980-luvulla tietotekniikan koulukohtaisen valinnaiskurssin myötä [9]. Tällöin kurssilla opeteltiin tietokoneen käyttämistä ja ohjelmointia, eikä tietokoneita hyödynnetty muiden…