Matematikbiennalen är en mötesplats för lärare, skolledare, forskare, lärarutbildare, förskolelärare, rektorer och andra matematikintresserade. Under två dagar fyllda med seminarier, utställningar och workshops gavs lärare möjligheten att inspirera andra, kompetensutveckla sig, lära känna kollegor från hela landet samt vara med och påverka framtidens matematikundervisning. Detta år arrangerade Linnéuniversitetet i Växjö…
-
-
Vuoden 2020 opettaja: Laskupajat lukioon
Laskupaja luonnontieteen oppituntien lisänä vaikuttaa positiivisesti opiskelutuloksiin lukiossa. Se ruokkii oppimista matematiikan kerroksellisessa rakenteessa ja innostaan nuoria luonnontieteiden äärelle. Samalla opiskelijoiden ryhmäytymistaidot vahvistuvat ja ongelmaratkaisukyky kehittyy. Mikä on laskupaja? Laskupajaan opiskelijat voivat tulla vapaaehtoisesti koulupäivän jälkeen laskemaan koti- ja kertaustehtäviä sekä kysymään ongelmakohdista yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Koska laskupaja…
-
Oppikirjanteko voi olla kulttuuriyhteistyötä
Varga–Neményi-yhdistyksen neljännen luokan matematiikan oppikirja Matematiikkaa 4a julkistettiin marraskuisena perjantai-iltana Balassi-instituutissa Helsingissä. Opetusmenetelmän tie Unkarista Suomeen on ollut pitkä sekä ajallisesti että pedagogisesti, mutta kirjantekijöiden mukaan antoisa ja tuloksekas. ”Ensimmäinen kohtaamiseni unkarilaisen matematiikanopetuksen kanssa oli toukokuussa 1999, jolloin aika lailla sattumalta pääsin mukaan opintomatkalle Budapestiin”, kertoo Anni Lampinen, yksi nyt…
-
Voivatko vain asiantuntijat ymmärtää matematiikkaa?
Matematiikka on tärkeää ja se vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Tavallisen ihmisen matematiikkakuva perustuu valtaosaltaan kouluopetukseen. Se kuva ei aina ole innostava eikä rohkaise tutustumaan itsenäisesti matematiikan tuloksiin ja käyttötapoihin. Matemaatikoilla on siksi suuri vastuu kertoa töistään ymmärrettävästi myös tiedeyhteisön ulkopuolisille. Lars Ahlforsista kirjoittamassaan elämäkerrassa [1] Olli Lehto kysyy, ”voiko kansainväliseen…
-
Lukuvinkki: Tutkijalta-artikkelit
Tekniikan Maailman verkkosivulla on toukokuusta 2019 alkaen ilmestynyt kaikkien luettavissa olevia Tutkijalta-artikkeleita. Suurin osa artikkeleista on käännetty The Conversation -palvelussa ilmestyneistä englanninkielisistä artikkeleista. Julkaisuissa on kuitenkin ilahduttavan paljon myös suomalaisten tutkijoiden kirjoittamia mielenkiintoisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Opetuksessa artikkeleita voi käyttää vaikkapa käsiteltäessä tieteen keinoja ratkaista ongelmia. Luonnontieteiden merkitystä kestävän tulevaisuuden…
-
Matematiikan vuosi 2020
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry on valinnut yhdeksi 85-vuotisjuhlavuotensa kärkihankkeeksi matematiikan aseman vahvistamisen. Tavoitteena on lisätä positiivista julkista keskustelua matematiikasta ja sen opetuksesta. Matematiikka tieteenalana, työvälineenä ja osana yleissivistystä mahdollistaa jokaiselle oman tavan innostua matematiikasta. Matematiikka on tieteenalana ainutlaatuinen. Samaan aikaan abstrakti ja tehokas kuvaamaan todellisuutta. Yksinkertaiseen kysymykseen ”Mitä…
-
Kootut selitykset
Olen opettajanurani alusta lähtien kerännyt pieneen ruutuvihkoon oppilailta ja opiskelijoilta kuulemiani hyviä selityksiä. Koottujen selitysten vihkooni ei ole enää vuosiin juuri tullut lisäyksiä, edellytyksenä kun on se, että en ole kuullut annettua selitystä aikaisemmin. Näillä virkavuosilla kaikenlaista on jo kuultu. Vihkoon päätyvän selityksen on myös oltava hyvä: sellainen, joka jättää…
-
Sutinaa ja pöhinää jaksollisessa järjestelmässä III
Lohkon d ylimmälle riville, keskiviivan oikealle puolelle sijoittuu viisi tärkeää alkuainetta: rauta, koboltti, nikkeli, kupari ja sinkki. Kolmen ensimmäisen kemialliset merkit ovat Fe–Co–Ni, eli melkein ”Pe–co–ni” (makkara), jonka jälkeen tuleekin KU(pari)SI(nkki), eli Cu–Zn. Miksi sitten pekoni-makkara, eikä pelkkä pekoni? Yksi syy löytyy elektronegatiivisuusarvoista: alkuaineilla Fe–Co–Ni on kaikilla sama elektronegatiivisuusarvo (1.8)–(1.8)–(1.8),…
-
Jaksollisen järjestelmän synnystä 150 vuotta
Aivan kuten Dmitri Mendelejev aikoinaan minäkin heräsin eräänä keväisenä aamuna nähtyäni unta alkuaineista ja niiden järjestyksestä. Koska Mendelejev oli jo 150 vuotta sitten järjestänyt alkuaineet jaksollisen järjestelmän mukaiseen järjestykseen, minun ei sitä enää tarvinnut tehdä. Unessani olin kuitenkin keksinyt oppilaideni kanssa pelin. Tuo unessa näkemäni peli oli strategiapeli, jossa kerättiin metalliatomeja…
-
Luonnontieteiden projekteja Science on Stage 2019 – Cascais, Portugal
”Projektityöskentelyä luonnontieteissä” kuvastaa Portugalin Cascaisissa pidettyä Science on Stage 2019 -festivaalia. Yli kaksisataa opettajaa esitteli Arduino-laitteita vedessä, maalla ja ilmassa, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä projekteja sekä tietysti edullisilla välineillä toteutettuja demonstraatioita ja opetuslaitteistoja. Eurooppalainen luonnontieteen opetuksen kohtaamispaikka Opettajat varhaiskasvatuksesta lukioon kokoontuivat esittelemään toteuttamiaan luonnontieteen projekteja Science on Stage (SonS)…
