Koronaepidemian vuoksi työni lukion opettajana on ollut kohta vuoden epävarmuutta ja yllättäviä muutoksia. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, miten opetus ensi viikolla järjestetään. Suomessa vallitsevat 1.3.2021 alkaen poikkeusolot [1]. Kevätaurinko saattaa paistaa taas tyhjään luokkaan. Opetan tällä hetkellä hybridimallilla, jossa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat ovat vuoroviikoin lähi- ja etäopetuksessa.…
-
-
Fotoniikan lippulaiva PREIN tukee aktiivisesti lasten ja nuorten tiedekasvatusta
Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN (Flagship for Photonics Research and Innovation) on yksi Suomen Akatemian rahoittamista osaamiskeskittymistä, jotka edustavat tieteenalojensa huippua ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. PREIN keskittyy valoon perustuviin teknologioihin ja niiden sovelluksiin. Tutkimuksen lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja fotoniikan yleinen tunnetuksi tekeminen ovat lippulaivan tavoitteita. PREIN on määritellyt lapset…
-
John D. Kelleher: Syväoppiminen – kuinka tekoäly toimii
Jos olet kiinnostunut tekoälystä (ja kukapa ei olisi), kannattaa lukea tämä kirja ja olla kiinnostunut myös syväoppimisesta. Syväoppiminen on käsitteenä uudehko, mutta se tulee varmasti yleistymään. Syväoppiminen on tekoälyn suuntaus ja oppimismenetelmä, joka pyrkii ratkaisemaan sille annetun ongelman hyödyntäen neuroverkkoa tai useamman neuroverkon muodostamaa kerrosta. Siinä koulutetaan suuria neuroverkkoja, joissa…
-
Tiede on ihmiskunnan yhteinen oppimisprosessi
Puhuttaessa tieteestä ja sen merkityksestä ajatellaan usein pääasiassa tieteellisteknologista tutkimusta ja sen tuotteiden vaikutuksia elämäämme. Virassani, jonka vastuulla oli vuodesta 1973 alkaen ”opettajien fysiikan opetus”, sain katsoa tieteen merkitystä varsin erilaisessa valossa. Siinä valossa keskeiseksi nousee kysymys opetuksen tieteellisyydestä, oppimisen ja tieteen suhteesta ja tieteen merkityksestä ihmisen ja ihmiskunnan henkiselle…
-
Kvanttimekaniikan peruskysymyksiä: yhteismittauksista ja epätarkkuuksista
Kvanttimekaniikan synty ajoittuu 1920-luvun puoliväliin kun taas alkaneesta vuosikymmenestä odotetaan uutta kvanttivuosikymmentä kvanttiteknologioiden läpimurtoina. [1] Kvanttimekaniikka valmistui oleellisilta osiltaan hyvin nopeasti ja sen sovellusala on laajentunut moneen suuntaan atomaaristen ilmiöiden maailmasta. Kvanttimekaniikan abstrakti luonne synnytti kuitenkin kysymyksiä teorian tulkinnasta ja sen asemasta fysiikan keskeisenä perusteoriana. Odotukset alkaneesta uudesta kvanttivuosikymmenestä antavat…
-
Hammastikkutehtävä
Matematiikka ei ole vain hyödyllinen tieteenala, vaan sen sokkeloissa syntyy paljon innostavaa pikku pohdittavaa. Niin kuin nyt tämäkin Samuli Siltasen tiedekanavallaan esittämä jono 3, 7, 11, 15, … Aiheen löysin avoimesta Facebook-ryhmästä MAOL eKerho [1]. Siellä Samuli Siltanen on kertonut 9.1.2021 kolmesta matikkapulmasta. Viimeinen niistä synnytti varsinaisen ratkaisun etsimisen ohella…
-
Kymmenen parasta malu-kirjaa
Opettajan on hyvä tuntea opettamiaan asioita vähän laajemmin ja syvällisemmin kuin pelkästään oppikirjan tekstin perusteella. Myös kehityskulkuja ja kulttuurisia yhteyksiä on hyvä ymmärtää. Kirjallisuutta on valtavasti, joten kyse on enemmän valinnan vaikeudesta kuin tiedon saannista. Me kirjoittajat olemme kokeneet, että olemme saaneet vuosikymmenien varrella paljon apua ja iloa kirjallisuudesta. Halusimme…
-
Kevään koulutustapahtumauutuus: Integraalipäivät
Huhtikuussa 2021 järjestetään matematiikan opettajille ja opeopiskelijoille suunnattu koulutustapahtuma, Integraalipäivät. Tapahtumassa suunnitellaan matematiikan oppitunteja yläkoululaisille, lukiolaisille tai matematiikkakerhoihin. Tule hakemaan inspiroivia ideoita ja näkökulmia matematiikan opetukseen sekä verkostoitumaan muiden matematiikan parissa työskentelevien tai opiskelevien kanssa! Integraalipäivät kokoavat yhteen matematiikan tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita niin korkeakouluista, toisen asteen oppilaitoksista kuin peruskouluistakin.…
-
Ohjelmointia kouluun etäkerhoillasta
Tulevassa lukion opetussuunnitelmassa 2021 ohjelmointi liitetään osaksi matematiikan opiskelua. Opetussuunnitelma jättää kouluille kuitenkin mahdollisuuden valita, millä ohjelmointikielellä opiskelu tapahtuu. Yksi vaihtoehdoista lukion ohjelmointikieleksi on Python, sillä se on Linuxiin sisältyvä ohjelmointikieli, joka on esimerkiksi ylioppilaskokeissa käytettävän Abitin käyttöjärjestelmä. Hyvän ponnahduslaudan Pythoniin tai jopa korvaavan kielen opiskeluun antaa P5.js-ohjelmointikieli, jonka käyttöä…
-
Moderni MOOC moderniin fysiikkaan
Jyväskylän yliopisto on kehittänyt toisen asteen opiskelijoille ja heidän opettajilleen MOOC-kurssin Kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa yleissivistävästi. Kurssilta saa paitsi laadukasta ravintoa populaarin fysiikan tiedonnälkään, myös lisätukea ylioppilaskirjoituksiin sekä makupaloja modernin fysiikan yliopisto-opintoihin orientoitumiseen rennolla otteella. Kurssi on maksuton lukuvuoden 2020–2021 aikana. Lukion fysiikan opetussuunnitelma painottuu vahvasti klassiseen fysiikkaan eli mekaniikkaan sekä…
